Tapahtuman sain katseltua ja ei voi kuin yhtyä edellä kirjoittaneiden ylistykseen.
Todella vahva kortti alusta loppuun (miinus pre-show, jota en katsonut), mutta shown varasti aivan helposti illan kolme viimeistä ottelua.
Katsuyori Shibata Vs. Tomohiro Ishii:
NEVER openweightin matsit ovat olleet viimeisen vuoden sisällä illan vahvimpia otteluita lähes järjestään, eikä nytkään pettänyt. Todella stiffiä menoa alusta loppuun ja välillä lyönnit tuntuivat vähän liiankin aidoilta. Shibata on ollut minulle kyllä vähän mitäänsanomaton hahmo johtuen ehkäpä turhan geneerisestä lookista, joka hukuttaa miehen rosterissa. Ishii oli Shibatalle kuitenkin juuri oikea vastus ja kumpikin pisti parastaan tässä. Lopputulos oli omalla kohdalla vähemmän mieluinen, koska Ishii kiteyttää koko NEVER openweight titlen ja vaikka onkin pitänyt vyötä useammin kuin kukaan muu, niin omalla kohdallani tämä on miehen ensimmäinen kausi ja olisin mielelläni katsellut pidempäänkin Stone pitbullia.
AJ Styles vs. Shinsuke Nakamura:
Illan odotetuin matsi itselläni ja ei jäänyt jälkeen ennakko-odotuksista! Ennen ottelua yllätti se, kuinka kesy Nakamuran sisääntulo oli verrattuna esimerkiksi viime vuoden WK:n sisääntuloon. No, ei anneta sen olla ongelma. Molempien miesten loukkaantumiset jännittivät myös minua, mutta kumpikaan ei osoittanut heikkouden merkkejä ja käyttivät toistensa vammoja toisiaan vastaan. Todella kovatasoinen ja jännittävä ottelu, josta ei käänteitä puuttunut. Nakamuran olisin ehkä toivonut jättävän IC-kuviot taakseen ja siirtyvän Heavyweight titlen perään, mutta toisaalta mies on paikallaan tämänkin mestaruuden kanssa, joten en jaksa valittaa. Toivon, että tulevaisuudessa tämä kaksikko kohtaisi uudestaan. Täytyy muuten mainita yhdellä kädellä suoritettu Styles Clash joka oli melko brutaalin näköinen.
Hiroshi Tanahashi Vs. Kazuchika Okada:
Illan grande finale. Valitettavasti, kuten Stopper tuossa aikaisemmin mainitsikin, tämä ottelu kärsi paikastaan. Vaikka Tanahashi ja Okada ovat NJPW:n johtotähdet, niin ainakaan itseäni tämä kaksikko ei ole koskaan säväyttänyt niin paljoa, kuin paikka kortissa oikeuttaisi. Muutaman todella kovan ottelun putken jälkeen tämä tuntui hieman puuduttavalta, mutta en sano, ettenkö olisi nauttinut tästä sillä olihan tämä ihan loistava ottelu! Tanahashi oli silmiinpistävän kovassa kunnossa.
Ottelun hidas käynnistyminen hiukan haukotutti monen tunnin jälkeen, mutta sitten kun kierroksia saatiin vähän lisää, niin kaksikko näytti, miksi juuri he ovat main eventissa. Todella taitavaa painia, joka on juuri sitä, mitä näiltä kahdelta osaa odottaa jokaikinen kerta. Lopun near-fallit saivat yleisön sellaiseen äänentasoon, jota en ole aikaisemmin kuullut. Ehkä lopussa mentiin jopa vähän liiallisuuksiin, mutta se toisaalta sopi kuin nenä päähän näin ison kaliiberin otteluun. Okada sen voiton lopulta vei, aivan kuten veikkasinkin, joskin aivan lopussa se ei vaikuttanut liian selvältä. Toivon, että näitä kahta ei ihan heti nähdä vastakkain, vaan Tanahashi siirtää soihdun nyt lopullisesti Okadalle ja siirtyy muiden vastustajien pariin.
Alemmassa kortissa olevat ottelut olivat oikein viihdyttäviä ja erityisesti nautin KUSHIDA:n ja Kenny Omegan sekä G.B.H.:n ja Bullet Clubin kohtaamisesti. Erityisesti KUSHIDA:n Paluu Tulevaisuuteen teema viihdytti. Olihan tuo Japanin Emmett Brown (Doc) todella irvokas ilmestys jollain todella hienolla tavalla. Omegan häviö oli aika odotettavissa, mutta eiköhän tämä tule vielä tuota mestaruutta jahtaamaan ja ehkäpä alkaa jopa enemmän psykoottiseksi. Ainakin toivon niin.
Tag team-mestaruusottelu oli myös viihdyttävä pläjäys ja Honmalle saatiin vihdoin se mestaruus, joka teki kotiyleisön selvästi onnelliseksi. Gallows ja Anderson on mielestäni yksi viihdyttävimpiä Tag teameja, mutta välillä tekee hyvää nähdä joku tuoreempi tiimi pitämässä vöitä.
Briscoen veljesten debyytti NJPW:ssa oli hauskaa katseltavaa, vaikka ottelu ei itsessään kummoinen ollut. Ottelun voittaja kyllä hieman yllätti. Tämä onneksi tarkoittaa sitä, että veljeksiä tullaan näkemään tulevaisuudessakin NJPW:n tapahtumissa ja Toru Yano on kyllä täydellinen partneri tälle kaksikolle.
ROH:in mestaruusottelu tuntui jotenkin todella orvolta muun kortin rinnalla ja siitä ei jäänyt oikein mitään mieleen, vaikka ottelu oli ihan kohtalainen.
Katsoin tapahtuman englanninkielisellä selostuksella. Kevin Kelly ja Striker on mielestäni ihan hyvä kaksikko, vaikka kuulostavatkin turhan paljon toisiltaan ja ovat saaneet kritiikkiä osakseen aika paljonkin. Yoshi-Hashi oli kyllä kamalaa kuunneltavaa.
Ei oikein antanut mitään tuohon selostustiimiin, vaikka tämän piti toimia jonkinlaisena asiantuntijana Japanin saralla. Todella vaivaannuttavan kuuloista.
