Triple H - My Time
Shawn Michaels - Sexy Boy
- HHH:n AE-entrance on ihan siisti ja saa sopii HHH:n 1999 yksilönousuun. Sitten taas Sexy Boy on aika pitkälti täydellinen etenkin sille 90-luvun egoistille. Vaikka HBK olikin ensimmäinen painija mitä inhosin ja isoksi osaksi tämän kappaleen takia (2002 ja tämä pappa laulaa olevansa seksikäs poika? noloo t: 10v minä) niin kyllähän se vain toimii HBK:lla.
4 Horsemen - "Coast"
Mark Andrews - Fall to Pieces
- No eipä kyllä kauheasti toimita tuo Mark Andrewsin sisääntulobiisi. Kuulostaa alkuun geneeriseltä nu rapilta ja sitten geneeriseltä 2008 alt rockilta. 4 horsemenien sisääntulobiisi on yksi painihistorian kovimmista, vaikka pitikin sitten arpoa tämän ja sen seuraavan kanssa.
nWo
AJ Styles - LabRats - DemiGods
- Eipä yhtään hullumpi tämä LabRats, mutta toimittaisi paremmin instrumentaalina. Rap-osuudet häiritsivät nimenomaan entrancessa. nWo:n biisi on legenda, mikä voittaa jo sillä, että nWo videopaketit ovat mahtavia.
Hayabusa - "Fight With Dream"
Simon Dean - Simon System
- Simon Deanin biisistä tulee vähän mieleen Van Halen. Tosin inhoan Van Halenia, mutta en inhoa tätä. Ihan hauska energinen renkutus. Hayabusan sisääntulobiisi taas on mielestäni yksi painihistorian parhaita koskaan.
Bryan Danielson - Final Countdown
Evolution - Line In the Sand
- Final Countdown on kyllä mielestäni jollain tasolla jopa klisee sisääntulobiisiksi. Tulee hieman samanlaiset fiilikset kuin Eye of the Tigerista. Ei siinä, hieno kasaritukkabiisihän se. Vaikken näistä HHH:n Mötorhead-fanipoikailuista ole ollut koskaan kovinkaan mehuissani, niin Evolutionin sisääntulo on aina ollut perhanan siisti ja iso osa on se, että tämä teema on kova.
Batista - I Walk Alone Entrance
Paul Robinson - Let 'Em Come
- Batistan entrance on siisti, eittämättä, mutta heikoin osa on kyllä tämä biisi. Jotenkin tosi ankea ja tylsä. En tiedä yhtään kuka on Paul Robinson, mutta tässä biisissä oli mukavasti munaa. Simppeli riffi ja aggressiivisen oloinen laulu sopi tälle selvästi rakastetulle henkilölle.
CM Punk: This Fire Burns
Roderick Strong - Next Level
- Roderickin tämä entrancebiisi on mielestäni jopa geneerinen. NXT:ssä on viimeaikoina ollut hyvin paljon tällaisia hyvin samankaltaisia raskaampia sisääntulobiisejä, eikä tässä oikein ole mitään, mikä tämän erottaisi muista paremmista. En tiedä onko tämä This Fire Burnskaan mikään paras paras entrancebiisi ikinä, mutta ainakin tuo linkattu entrance oli sen verran tunnelmallinen, että se vie jatkoon.
Mr. Perfect - Perfection
Drew McIntyre - Broken Dreams
- Eipä tuo Drew'n entrancebiisi mikään hirveä ole, mutta eipä se ollut niin hyvä mitä oletin. Jotenkin tosi outo ratkaisu sisääntulobiisiksi mielestäni. Toki tämä on rakennettu selvästi sellaisiin suuriin tunnelmallisiin areenasisääntuloihin, mihin Drew ei tainnut tällä teemalla koskaan päästä? Mr. Perfectin teema on yksi historian parhaista ikinä taas, joten tämähän on helppo.
Joe Hendry - I C Double Me and You
Tommaso Ciampa - They Are Lost
- Onkos tämä Hendry nyt siis joku sen vakituinen biisi vaiko taas joku kertakäyttöinen? On kyllä hyvä gimmick miehellä. Pidin kuitenkin paljon enemmän tästä Tommason biisistä ja olisi kiva, jos joku löytäisi siitä ihan oikean esimerkin. Rummutuksesta tuli paljonkin mieleen Talking Headsin Psycho Killer, mutta muutenkin biisi oli mahtavan uhkaava.
JBL - Jim Johnston - Longhorn
Johnny Mundo - "Welcome to Slamtown"
- "The Mona Lisa's done, you put the brush down" - Mundo on nero. Joo siis JBL:n teema ehdottomasti sopii hänelle täydellisesti ja se on oikein mukavan omalaatuinen 80-luvun sitcomilta kuulostava biisi, mutta kyllähän se Pieksämäki vie. Esimerkkejä kun ei tuolla aiemmin ollut niin
6:32 tai
2:35.
Randy Savage: Pomp and Circumstance
The Rock - Is Cookin
- Rockin teemassa on yksi parhaista introista ikinä, mutta itse biisi ei ole pohjimmiltaan kovinkaan erityinen. Tämä WM18 versio on tosin se paras, missä on eniten sitä larger than lfie tunnelmaa. Pomp & Circumstance on kuitenkin yksi parhaista painiteemoista ikinä. Ehkä jopa paras ikinä.
Razor Ramon - Bad Boy
British Strong Style - Love is Blindness
- Ajattelin kuunnellessani Ramonin Bad Boyta, että eihän tässä nyt mikään British Strong Style voi voittaa millään. Kuitenkin yksinkertaisuudessaan tyylikäs ja sopii täydellisesti Ramonille. Mutta hitto vie, tuo British Strong Stylen biisi pärisi kyllä yllättävän kovaa. Todella hieno biisi mitä voisi kuunnella muutenkin.
Taz - Survive (If I Let You)
Hulk Hogan - Real American
- Olihan tuo Tazinkin sisääntulo mukavan uhkaava, mutta hitto vie ei ole kyllä montaakaan teemaa jotka pärjäävät Real Americanille. Sopihan se myös
U.S. Expressillekin loistavasti.
The Miz - "I Came to Play"
Minoru Suzuki - Kaze Ni Nare
- En nyt ihan täysin ymmärrä tätä Kaze Ni Naren hehkutusta. Jos ei lasketa tuota Kaze Ni naren huutoa, niin mielestäni tässä nyt ei ole mitään älyttömän erityistä. Ihan jees, ei erityinen. The Mizin I came to Play taas on lähinnä ärsyttävä, mikä toki sopii koska Miz on yksi vuosikymmenen parhaista heeleistä.
AJ Styles - Styles Clash
Aleister Black - Root of All Evil feat. Incendiary
- Eipä tuossa Aleisterin sisääntulossa ole mitään vikaa. Sopii todella hyvin Blackille ja hänen sisääntulonsa onkin nyky-NXT:n parhaita. Mutta itse pidin tuosta Stylesin sisääntulosta enemmän. Hyvä biisi.
Myzteziz - Ameno
Kenta Kobashi - Grand Sword
- Eran Ameno on tiukka biisi joka pärjäisi kyllä todella montaa muuta vastaan. Rakastin tätä biisiä lapsena ja tämä on mahtava siinä Studio Julmahuvin bussisketsissäkin. Mutta tällä kertaa vie Kobashi. Katsokaapa muuten siitä kobashivideosta ne painijoiden esittelyt. Nauroin tuolle streamerimäärälle.