Tervetuloa Smarksiden viralliselle keskustelualueelle! Luo tunnukset ja tule mukaan vaihtamaan mielipiteitä. Muista lukea foorumin säännöt!

Tarkasta kotisivumme osoitteessa smarkside.com. Facebookista löydät fanisivumme sekä keskusteluryhmämme Discussion ja Talk. Olemme myös Twitterissä, Instagramissa, Soundcloudissa ja YouTubessa. Reaaliaikaisen chattailun löydät Discordista.

Smarksidetubessa Raw tiistaisin klo 20 ja SmackDown keskiviikkoisin klo 20. Muu ohjelmisto elää tilanteen mukaan. Parhaiten pysyt kärryillä seuraamalla Discordin kanavaa #smarktube.

AEW - All Out 31.8.2019

Keskustelua showpainitapahtumista, kuten WWE:n WrestleManiasta tai FCF:n Talvisodasta.
Avatar
What
Main eventer
Viestit: 177
Liittynyt: 04 Tammi 2016, 08:36
Paikkakunta: Joensuu

AEW - All Out 31.8.2019

Viesti Kirjoittaja What » 01 Syys 2019, 12:41

Kuva
Tämä tulee olemaan negatiivissävytteinen viesti, joten sanonpa sen heti alkuun. AEW:n All Out oli kokonaisuutena varsin viihdyttävä painitapahtuma, jonka mielellään katsoin. Kyseessä oli AEW:n tähänastisen historian suurin ponnistus, joten odotuksetkin olivat sen mukaiset. Ehkäpä tästä syystä sitä tulikin katsottua normaalia kriittisemmällä katseella ja monet pikkuasiat pistivät ikävästi silmään.

1) Kenny Omegaa käytetään väärin
Kenny Omegan kaappaaminen Japanista AEW:n riveihin oli alkuvuoden kovimpia painiuutisia, sillä Omega oli ehättänyt luoda itselleen suorastaan myyttisen maineen maailman parhaana painijana, joka tykittää kuuden tähden matseja liukuhihnalta. Tämä maine on täysin ansaittu ja siitä syystä Kenny Omegan olisi kaiken järjen mukaan pitänyt All Outissa juhlia maailmanmestaruutta. Vaan ei. Omega ei ollut lähelläkään mestaruusottelua, vaan kärsi jälleen häviön alakortin ottelussa PAC:ia vastaan.

Tappioputki juonikuvio sinällään ei ole huono ajatus, mutta se tulee liian aikaisin. AEW:n tarkoitus kuitenkin on tavoitella suuria katsojamassoja, joista moni on tuiki tietämätön Omegan uroteoista Amerikan mantereen ulkopuolella. Hypetetty maailman paras painija, joka kuitenkin häviää vähintään joka toisen ottelunsa. Miten tämä yhtälö toimii?

2) Hardcore ottelussa ylitettiin hyvän maun rajat
Darby Allinin, Jimmy Havocin ja Joey Janelan tynnyrimatsissa ylitettiin hyvän maun rajat pariinkin otteeseen. Janelan hyppy kehäköysiltä suoraan lattialle ja Allinin tynnyrimäjäys teräsportaille olivat aivan tarpeettoman kovia riskejä. Itse en tykkää katsoa tuollaista toimintaa, koska saman pointin saa perille turvallisempaankin tapaan. Toisin sanoen en tykkää jännittää sitä, että kuoliko vai halvaantuiko ottelija päättömän sick bumppinsa jälkeen.

3) Miksi japanilaiset ottelivat toisiaan vastaan?
Katson tätä jälleen sellaisen kasuaalifanin näkökulmasta. On vaikea ymmärtää, miksi kaksi Amerikan mantereella tuntematonta japanilaispainijaa laitetaan ottelemaan toisiaan vastaan vuoden suurimmassa tapahtumassa? Ottelijoiden tuntemattomuus teki tästä hankalasti samaistuttavan koitoksen ja sen huomasi liveyleisönkin vaisuista reaktioista. Talenttia rosterissa kyllä on riittämiin, joten tämä tuntui todella oudolta vedolta. Samoin Riho vs. Nyla Rose on todella erikoinen ottelupari ratkaisemaan naisten mestaruus AEW:n tv-debyytissä. Onko se oikea paikka
kertoa tällaista underdog tarinaa?

4) Cody vs. Spears oli kamala sekasotku
Tähän otteluun olisi riittänyt varsin yksinkertainen tarinankerronta. Tässä lähdettiin kuitenkin ihan eri suuntaan ja sivujuonteita haaroittui joka suuntaan. Hankala oli kyllä ymmärtää millä tapaa Tully Blanchard ja edesmennyt Dusty Rhodes tähän Codyn ja Shawn Spersin otteluun liittyivät? Paljon muitakin avoimia kysymyksiä jäi. Miksi viaton koira piti traumatisoida pyrojen ja mylvivien ihmisten keskellä? Miksi lähes liikuntakyvytön Earl Hebner tuomaroi Codyn jokaisen ottelun? Minkä takia ottelu päättyy swerveen, jossa on mukana Arn Anderson? Ei. Tästähän tuli mieleen suorastaan Jeff Jarrettin TNA-aikaiset mestaruuspuolustukset ja se ei ole hyvä mielleyhtymä ollenkaan.


5) Buukkauksessa on parantamisen varaa

Buukkauksessa ei ole mielestäni onnistuttu parhaalla mahdollisella tavalla. Vertauskuvana toimikoon päämestaruus. Aiemmin jo totesinkin, että mielestäni Kenny Omegan olisi pitänyt olla ensimmäinen päämestari ihan vaan siitä syystä, että hänet on mytologisoitu (ansiostakin) maailman parhaaksi painijaksi. Samalla periaatteella Young Bucksin tulisi olla ensimmäiset joukkuemestarit ja Awesome Kongin ensimmäinen naisten mestari.

Vaan ei. Sen sijaan päämestaruuden ratkoivat kokematon Adam Page, joka on vielä kääntämätön kortti ja vahvan WWE-leiman omaava Chris Jericho. Lähes 20 vuotta Vince McMahonin leivissä tuollaisen leiman väkisinkin tartuttaa, vaikkei Jericho toki mikään tyypillinen WWE-painija olekaan.
Ottelu oli sinällään aika hyvä ja Jerichon voitto kahdesta kehnosta vaihtoehdosta vähemmän huono. Kysymys vaan kuuluu, että miksi oli ajauduttu tilanteeseen, jossa vaihtoehdot olivat huono ja vähemmän huono?

AEW — All Out
Lauantai 31. Elokuuta 2019
Sears Centre, Chicago, Illinois


Six Man Tag Team Match
Jurassic Express vs. SCU
(11:43) 6/10

Singles Match
Kenny Omega vs. PAC
(23:44) 8/10

Hardcore Three Way Match
Darby Allin vs. Jimmy Havoc vs. Joey Janela
(14:58) 4/10

Winner Gets Bye In The AEW Tag Team Title Tournament Match
The Best Friends vs. The Dark Order
(13:46) 5/10

Singles Match
Hikaru Shida vs. Riho
(13:26) 4/10

Singles Match
Cody (w/MJF) vs. Shawn Spears (w/Tully Blanchard)
(17:25) 4/10

AAA World Tag Team Title Escalera De La Muerte Ladder Match
The Lucha Brothers (c) vs. The Young Bucks
(24:09) 8/10


AEW World Title Match (vacant)
Adam Page vs. Chris Jericho
(26:18) 8/10


Kolme tähteä
Chris Jericho
Kenny Omega
The Young Bucks


7 / 10


It ain't about how hard you hit, it's about how hard you can get hit and keep moving forward. How much you can take and keep moving forward. That's how winning is done!
- Rocky Balboa

Avatar
Marauderi
Main eventer
Viestit: 170
Liittynyt: 05 Tammi 2016, 07:30
Paikkakunta: Rovaniemi
Viesti:

Re: AEW - All Out 31.8.2019

Viesti Kirjoittaja Marauderi » 02 Syys 2019, 06:38

21-woman Casino Battle Royale
Olisin toivonut että Double and Nothingin vastaavasta matsista oltaisiin otettu opiksi ja selkeytetty tavalla tai toisella tämän rakennetta. Mutta edelleen samat ongelmat; Puolet saapuvista painijosta jäi selostamolta täysin mainitsematta, kehäkuuluttajaakaan ei kuule ja kaiken huipuksi countdownin jälkeen ei edes saavu ketään.
Yksi positiivinen asia oli se, että esim. Royal Rumbleista tuttua köysissä hinkkausta tässä ei pahemmin ollut. Huumoribookkaus oli jätetty pois (pois lukien alun Leva Batesin kirjoilla astelu). Ivelisse ja Tenille olisivat saaneet olla isommassa roolissa.
1/5

Private Party vs Angelico & Jack Evans
Tämä oli oikein mainio tag mähinä, varmaan paras AEW:n pre-show matsi. Angelico on kyllä varjo omasta itsestään, ymmärrettävää kyllä että kehätyyliä on pitänyt rauhoittaa, mutta on se silti ikävää kun mies vain vääntää niskalukkoja matossa. Eikä asiaa auta se että tag kaverina on hyppypapuista papuin, Jack Evans. Matsin aikana Evansin rääkymistä yleisölle ei valitettavasti kuultu, mutta onneksi saatiin turn loppuun.
3/5

SCU vs Jurassic Express
Luchasauruksen rymistely matsin kohokohta, muuten aika unohdettava ottelu.
2,5/5

PAC vs Kenny Omega
The Bastard oli oiva korvaaja Moxleylla, ja saatiin kyllä kova mähinä. JR oli koko illan paikkapaikoin hukassa, mutta tässä varsinkin tuntui että ukon rooli oli vain ylistyssanoja heittää painijoista: "Bagh god this young man might be greatest ever... he's number one... i've had pleasure to call his match for few times... hes very polite..." :roll: . Lopetus toimi, ja PAC on toivottu lisä AEW:n main eventiin.
4/5

Havok vs Darby vs Janela
Hyvin ristiriitaiset fiilikset jäi kolmiottelusta, toisaalta hyvin viihdyttävä ja kiinnostava ottelu. Mutta meni kyllä oman maun yli osa tempuista, nastat suuhun oli karsea ja ne paperihaavatemput tuntui omissa sormissa. Havokin voitto lämmitti mieltä, kuitenkin se hulluin kaveri ja oikea voittaja tällaiselle touhulle.
3/5

Dark Order vs Best Friends
Itse matsista ei jäänyt mitään mieleen, sanoisin että tässä ne firman tylsimmät tiimit. Orangen tulo loppuun oli ihan siisti.
2/5

Riho vs Shida
Tästäkään ei hirveästi sanottavaa ole, Crucifix roll-up mikälie lopetus oli hauska. Ja kun Shida kävi läpsyt vaihtamassa läpsyt yleisön kanssa ja löi siltä yhdeltä vaahtomuovikäden pois :lol:
2,5/5

Cody vs Shawn Spears
Tarinallisesti (ja miksei myös painillisesti) odotetuin ottelu illalta ei valitettavasti toimittanut. Aivan liian paljon sekoilua; koiraa väkisin vedetään mylvivän yleisön luo, Tullyn naamaa kuvataan varmaan puolet ottelusta, MJF:n huivia kaikki haluavat heitellä ja Andersonkin jostain syystä saapuu sekoittamaan pakkaa. Itse paini kehässä jäi täysin toissijaiseksi kaiken tämän sekoilun alle. Mielestäni myös Spearsin voitto olisi ollut paljon herkullisempi jatkoa ajatellen.
2/5

Lucha Brothers vs The Young Bucks
Viihdyttävää tykitystä alusta loppuun, mentiin ehkä taas siihen "liika on likaa" -kategoriaan. Nickin pöytäspotti, missä nilkat osu yläköyteen oli todella ilkeän näköinen.
LAX ilmeisesti tuli loppuun (en ole impactia katsonut). Mikähän sitä toista ukkelia vaivasi kun kieltä roikotti kokoajan ulkona?
3,5/5

Chris Jericho vs Adam Page
Jericho näytti olevan kovemmassa tikissä kuin viimeksi :o ja Hangmankin näytti ensimmäistä kertaa ihan varteenotettavalta main event -kasvona. Perinteisempi ottelu ilman sen kummempia sekoiluja toimi, kun illan aikana sitä oli nähty jo ihan liikaa. En oikein tuosta Pagen lariatista lämpene, tulee mieleen Ambrosen köysiltä kimpoamis clothesline. Toinen häiritsevä asia minkä huomasin oli tuomarin säpsähdys reaktio jokaiseen lyöntiin ja liikkeeseen :lol: .
Jericho otti oikeutetusti mestaruuden ja tästä on hyvä jatkaa.
3,5/5

Aika tasapaksu show lopulta jäi käteen, viihdyin kyllä hyvin, mutta tämä jäi kaipaamaan huippuottelua ja pommia mitkä esim. Double or Nothing tarjosi (Cody vs Dustin ja Jon Moxleyn debyytti).

Avatar
Los_Pebbels
Main eventer
Viestit: 914
Liittynyt: 04 Tammi 2016, 13:44
Paikkakunta: Tampereen Manchester

Re: AEW - All Out 31.8.2019

Viesti Kirjoittaja Los_Pebbels » 02 Syys 2019, 07:12

1) Kenny Omegaa käytetään väärin
Kenny Omegan kaappaaminen Japanista AEW:n riveihin oli alkuvuoden kovimpia painiuutisia, sillä Omega oli ehättänyt luoda itselleen suorastaan myyttisen maineen maailman parhaana painijana, joka tykittää kuuden tähden matseja liukuhihnalta. Tämä maine on täysin ansaittu ja siitä syystä Kenny Omegan olisi kaiken järjen mukaan pitänyt All Outissa juhlia maailmanmestaruutta. Vaan ei. Omega ei ollut lähelläkään mestaruusottelua, vaan kärsi jälleen häviön alakortin ottelussa PAC:ia vastaan.

Tappioputki juonikuvio sinällään ei ole huono ajatus, mutta se tulee liian aikaisin. AEW:n tarkoitus kuitenkin on tavoitella suuria katsojamassoja, joista moni on tuiki tietämätön Omegan uroteoista Amerikan mantereen ulkopuolella. Hypetetty maailman paras painija, joka kuitenkin häviää vähintään joka toisen ottelunsa. Miten tämä yhtälö toimii?
En ole Omegan suuri fani - tai siis mielestäni kyseinen mies on yksi esimerkki mukaeeppisistä painijoista, joista en pidä. En kuitenkaan ole samaa mieltä, etteikö internet-aikakaudella valtaosa AEW:n kohdeyleisöstä joko tietäisi ainakin maineen perusteella Omegan japanimenestyksestä. Lisäksi Omegan ollessa AEW:n johtoportaassa en koe, että ainakaan alkuun olisi viisasta pistää hänet mestaruusjahtiin. Siitä jos jostain tulisi ne Jarrett-vibat. Ja tappioputkikin on liian aikainen asia mainita, kun tosiaan neljässä AEW:n tapahtumassa Omega on ollut voitokas puolissa.
3) Miksi japanilaiset ottelivat toisiaan vastaan?
Katson tätä jälleen sellaisen kasuaalifanin näkökulmasta. On vaikea ymmärtää, miksi kaksi Amerikan mantereella tuntematonta japanilaispainijaa laitetaan ottelemaan toisiaan vastaan vuoden suurimmassa tapahtumassa? Ottelijoiden tuntemattomuus teki tästä hankalasti samaistuttavan koitoksen ja sen huomasi liveyleisönkin vaisuista reaktioista. Talenttia rosterissa kyllä on riittämiin, joten tämä tuntui todella oudolta vedolta. Samoin Riho vs. Nyla Rose on todella erikoinen ottelupari ratkaisemaan naisten mestaruus AEW:n tv-debyytissä. Onko se oikea paikka
kertoa tällaista underdog tarinaa?
Ihan yhtä tuntemattomia lähes kaikki muutkin rosterin naiset ovat. Veikkaan, että joshit pistettiin vastakkain, koska he painivat samalla tyylillä ja luultavasti saavat toisistaan parhaat puolet esiin. Sitä en tosin itsekään ymmärtänyt, että miksi mestaruusottelun toinen osallistuja valittiin valtavalla battle royalilla ja toinen kahden joshin singles-matsilla, kun kumpikaan josheista ei kuitenkaan ole ollut mitenkään erityisen isossa roolissa verrattuna ihan kehen tahansa muuhun. Esim. Britt Baker on saanut paljon enemmän huomiota ja olisi ollut loogisempi painija sellaiseen erityiskohteluun. Tai sitten olisi voinut lyödä kaksi kärpästä samalla iskulla ja bookata Kong vs Kong -unelmaottelun toiseksi. Molempia Kongeja kun voi kutsua jo legendoiksi, niin taustalla ollut ura voisi puhua puolestaan.

Itse taas en huomannut yleisön kuolleen matsin aikana ja olin jopa sitä mieltä, että se oli tapahtuman yksi kolmesta parhaasta matsista!

Nyla vs Riho on kuitenkin siinä mielessä outo valinta, että Nyla Rose ei ole kovinkaan hyvä painija. Inspiroiva taustatarina ja hyvä sijoitus, mutta taitoihinsa nähden ei kuuluisi lähellekään mestaruusjuttuja. Battle Royalissakin sen huomasi, että Nyla liikkui todella voimattomasti ja tuntui väsyneen hyvin nopeasti.
4) Cody vs. Spears oli kamala sekasotku
Tähän otteluun olisi riittänyt varsin yksinkertainen tarinankerronta. Tässä lähdettiin kuitenkin ihan eri suuntaan ja sivujuonteita haaroittui joka suuntaan. Hankala oli kyllä ymmärtää millä tapaa Tully Blanchard ja edesmennyt Dusty Rhodes tähän Codyn ja Shawn Spersin otteluun liittyivät? Paljon muitakin avoimia kysymyksiä jäi. Miksi viaton koira piti traumatisoida pyrojen ja mylvivien ihmisten keskellä? Miksi lähes liikuntakyvytön Earl Hebner tuomaroi Codyn jokaisen ottelun? Minkä takia ottelu päättyy swerveen, jossa on mukana Arn Anderson? Ei. Tästähän tuli mieleen suorastaan Jeff Jarrettin TNA-aikaiset mestaruuspuolustukset ja se ei ole hyvä mielleyhtymä ollenkaan.
Itse rakastin tätä ottelua (ja se on paljon sanottu ottaen huomioon kuinka paljon pidän Shawn Spearsia maailman keskinkertaisimpana tylsimyksenä) ja nimenomaan nämä sivujuonteet toivat tietynlaista tunnelmaa. Dustyn haamu oli tässä ylibookkauksessa vahvasti läsnä. Enkä ihan ymmärrä miten vaikea on ymmärtää Tullyn osallistuminen ottelun juoneen - hänhän toimi Spearsin managerina, joten totta kai hän liittyy ottelun kulkuun. Andersonin saapuminen oli suuri ylläri - mahdollisesti tapahtuman suurin mark-out (tavallaan surullista) - enkä pistäisi pahisteeksi jos The Enforcerin rooli olisi 911 tyyppinen saapuu vain iskemään Spinebusterin sopivaan aikaan ja poistuu sitten pudistellen päätään.

Hebnerin luulen tuomaroivan näitä kaikkia, jotta hän voi vetäistä Hebner-spottinsa (eli riehua heelille tämän rikkoessa sääntöjä), mutta luohan Earl sellaista old school tunnelmaa ihan vain olemalla paikalla.

Koirasta olen samaa mieltä.
5) Buukkauksessa on parantamisen varaa
Buukkauksessa ei ole mielestäni onnistuttu parhaalla mahdollisella tavalla. Vertauskuvana toimikoon päämestaruus. Aiemmin jo totesinkin, että mielestäni Kenny Omegan olisi pitänyt olla ensimmäinen päämestari ihan vaan siitä syystä, että hänet on mytologisoitu (ansiostakin) maailman parhaaksi painijaksi. Samalla periaatteella Young Bucksin tulisi olla ensimmäiset joukkuemestarit ja Awesome Kongin ensimmäinen naisten mestari.

Vaan ei. Sen sijaan päämestaruuden ratkoivat kokematon Adam Page, joka on vielä kääntämätön kortti ja vahvan WWE-leiman omaava Chris Jericho. Lähes 20 vuotta Vince McMahonin leivissä tuollaisen leiman väkisinkin tartuttaa, vaikkei Jericho toki mikään tyypillinen WWE-painija olekaan.
Ottelu oli sinällään aika hyvä ja Jerichon voitto kahdesta kehnosta vaihtoehdosta vähemmän huono. Kysymys vaan kuuluu, että miksi oli ajauduttu tilanteeseen, jossa vaihtoehdot olivat huono ja vähemmän huono?
Veikkaan, että Omega ja kumppanit eivät halua tilanteeseen, missä heitä syytetään itsensä bookkaamisesta huipulle heti. Esimerkiksi kun Cody voitti NWA-mestaruuden All Inissä, niin internet oli heti itkemässä miten Cody bookkasi itselleen mestaruusvoiton (missä ei ole edes mitään järkeä, koska mestaruus ei ole Codyn vaan Billy Corganin, mutta joidenkin on vaikea ymmärtää faktoja). Awesome Kongistakin on oltava päinvastaista mieltä: Kong oli ehkä kovaa huutoa vuosikymmenen alussa - vaikea sanoa kun en niitä Kim vs Kong-matseja ole nähnyt - mutta AEW:ssa Kong ei ole tehnyt minkäänlaista vaikutusta. Buckseista olen taas samaa mieltä - ehdottomasti saisivat olla ensimmäiset tag-mestarit tai vähintään kyseisessä ottelussa. AEW:n tag-divari on jo nyt kova, mutta Bucksit ovat se 2010-luvun mahdollisesti menestyksekkäin joukkue. Ja itse en edes erityisemmin pidä koko tiimistä, arvostan vain heidän omistautumistaan tag-painille.


Adam Page ei olisi minunkaan mielestä kuulunut main eventtiin ja hänen push huipulle maistui välillä vähän Reignsmaiselta pakkosyötöltä. Jerichossa sen sijaan en näe mitään vikaa. Toki hän on vanha, eikä lähelläkään nuoruutensa ketteryyttä ja hänessä on vahva WWE-leima, mutta sitten taas Jericho on hyvin uniikki painija. Hän on tunnettu ja suosittu ja mielestäni ensimmäisen mestarin tulisi olla joku sellainen, joka nostaa mestaruuden arvoa. Jericho on myös hyvin oman onnensa seppä, joka on tehnyt mitä huvittaa vuodesta 2005 eteenpäin vähät WWE:stä välittämättä. Ei sillä - Omega, Cody ja Moxley olisivat kaikki olleet hyviä vaihtoehtoja ensimmäiseksi mestariksi, mutta ymmärrän täysin Omegan ja Codyn tahdon olla bookkaamatta itseään heti alkuun mestariksi.
Marauderi kirjoitti:
02 Syys 2019, 06:38
21-woman Casino Battle Royale
Olisin toivonut että Double and Nothingin vastaavasta matsista oltaisiin otettu opiksi ja selkeytetty tavalla tai toisella tämän rakennetta. Mutta edelleen samat ongelmat; Puolet saapuvista painijosta jäi selostamolta täysin mainitsematta, kehäkuuluttajaakaan ei kuule ja kaiken huipuksi countdownin jälkeen ei edes saavu ketään.
Yksi positiivinen asia oli se, että esim. Royal Rumbleista tuttua köysissä hinkkausta tässä ei pahemmin ollut. Huumoribookkaus oli jätetty pois (pois lukien alun Leva Batesin kirjoilla astelu). Ivelisse ja Tenille olisivat saaneet olla isommassa roolissa.
1/5
Tämä oli kyllä täysi katastrofi. Paljon huonompi kuin DoN:n vastaava. En pane pahitteeksi rakennetta, sillä tämä nopeuttaa Royal Rumble-tyylistä ottelua huomattavasti, mutta antaisivat edes jokaiselle ottelijalle sen sekunnin tai kaksi, että kuvataan vain heitä ja annetaan nimilaatta, joka kertoo että kuka kumma hän oikein on. Nyt väkisinkin jää puolet asioista huomioimatta ja kokonaisuus valahtaa käsiin, eikä minulla ole hajuakaan, että keitä ihmeitä on kehässä.
Aurinkoinen puoli ylöspäin

Crest
Midcarder
Viestit: 48
Liittynyt: 05 Tammi 2016, 20:46

Re: AEW - All Out 31.8.2019

Viesti Kirjoittaja Crest » 02 Syys 2019, 10:49

Sanoisin että All Out oli kokonaisuutena oikein pätevä tapahtuma jossa ei kuitenkaan ollut yhtään aivan esimerkiksi NXT UK Cardiffin WALTER vs. Bate-ottelun tasoista koitosta.

Pre-show
Casino Battle Royal
Samat ongelmat vaivasivat tätä ottelua kuin miesten vastaavaa Double or Nothing-tapahtumassa. Useita todella kömpelöitä liikkeita ja eliminointeja, kamerat missasivat jatkuvasti asioita, sisääntulot ryhmittäin tarkoittaa että yleisö ei pysty kunnolla reagoimaan kenenkään saapumiseen oli kyseessä sitten kuinka suuri yllätys tahansa, toki lukuunottamatta viimeistä osallistujaa. Lopuksi, Nyla Rose ei ikävä kyllä ole vielä tarpeeksi hyvä painija tällaiseen asemaan. Oli ottelussa muutamia hyviäkin puolia, mutta ne eivät tätä ottelua pelasta. 2/10

Private Party vs. Angelico & Jack Evans
Tämä oli itse asiassa oikein hyvä tag team-ottelu jolla oli jopa tarinallisia seurauksia. Private Party on yksi AEW:n lupaavimmista joukkueista, kun taas Evans & Angelico ovat tähän mennessä jääneet aika pahasti muiden varjoon. Ehkä ottelun jälkeiset tapahtumat tuovat tähänkin hieman muutosta tulevaisuudessa. Useita hienoja spotteja ja nopeatemposta painia sisältänyt viihdyttävä ottelu. 6/10

Main card
SCU vs. Jurassic Experience
Toinen oikein hyvä tag team-ottelu heti perään. SCU:n voitto hieman yllätti minut koska odotin että Luchasaurus ja Jungle Boy olisivat pian yksi firman kärkijoukkueista, mutta ei tämäkään huono päätös millään muotoa ole. Tässäkin oli muutamia todella hienoja spotteja ja ihan yleisesti sujuvaa painia, mitä nyt näiltä nimiltä odottikin. Marko Stunt vain edelleen tuntuu hieman irtonaiselta ja oudolta lisältä Luchasauruksen ja Jungle Boyn joukkueeseen. 6/10

Kenny Omega vs. PAC
Tässä oli sitten illan paras ottelu. Molemmat kuuluvat mielestäni maailman parhaiden painijoiden joukkoon, ja ottaen huomioon kuinka lyhyellä varoitusajalla tämä pistettiin kasaan tämä oli suorastaan mahtava ottelu. PAC on loistava roolissaan, ja Omega oli totutun erinomainen. Pidän myös siitä että Omega ei ole tarinassa Japanistä lähtönsä jälkeen vielä löytänyt kunnolla itseään, minkä takia tämä otteluita häviää tavallista enemmän. Lopputulos asetti PACin myös välittömästi main event-tasolle. Erinomainen ottelu täynnä erinomaista painia, jota yksi pieni botchi ei suuremmin haitannut. 9/10

Darby Allin vs. Jimmy Havoc vs. Joey Janela
Mitäpä tästä sanomaa muuta kuin että täysin odotetunlainen spottipainoitteinen hardcore-matsi muutamalla täysin järjettömällä spotilla. Kyllä näitä aina yhden illassa katsoo, mutta ei mielellään yhtään enempää. Silti, viihdyin tämän kanssa oikein mukavasti, ja Havoc oli oikea voittaja. 6/10

The Dark Order vs. Best Friends
Pääkortin heikoin ottelu oli sitten tässä. En ole kummallekaan joukkueelle oikein vielä syttynyt, ja vaikka taitoa selvästi miehiltä löytyy ei tämä mitenkään erityisen paljoa jaksanut kiinnostaa. 4/10

Hikaru Shida vs. Riho
Kahden taitavan painijan hyvätasoinen painiottelu, ei sen kummempaa. Yleisö oli välillä hieman vaitonainen, mutta reagoi onneksi isompien liikkeiden ja spottien kohdalla kuitenkin hyvin. Odotin Shidan voittoa, mutta toisaalta Nyla Rose vs. Riho-ottelussa on valmiiksi rakennettu tarina jo näiden kokoeron kautta. 6/10

Cody vs. Shawn Spears
Cody on ollut AEW:n alkutaipaleen tasaisin suorittaja, jonka ottelut ovat joka kerta olleet tapahtumien parhaiden joukossa, eikä All Out tähän mitään muutosta tuonut. Ei tämä tietenkään Cody vs. Dustin-ottelun tasoinen koitos millään muotoa ollut, mutta hyvä matsi kaikesta huolimatta. Tully Blanchard toimi erittäin hyvin Spearsin managerina, MJF:n paikallaolo jatkoi tämän ja Codyn välistä tarinaa hitaalla poltolla, ja Arn Andersonin vierailu oli yksi illan kohokohdista. Cody on onnistunut käyttämään hyväkseen old school-tyylistä bookkausta täydellistä, mikä erottaa tämän ottelut ja tarinat käytännössä kaikista muista firman tarinoista. 7/10

Lucha Brothers vs. Young Bucks
Juurikin sellainen ottelu mitä tältä odottikin. Lennokasta painia, järjettömiä spotteja, ja välillä jopa hieman liikkeiden myymistä ja tarinankerrontaa. Tuli ihan vanhat WWE:N TLC-ottelut mieleen tätä katsoessa. Suoraansanottuna näkisin mieluummin sekä Fenixin että Pentagonin ennemmin singles-painijoina kuin joukkueena, mutta turhä siitäkään on valittaa tällaisten otteluiden jälkeen. 8/10

Adam Page vs. Chris Jericho
Illan lopetti sitten päämestaruusottelu, ja eipä tästä mitään valitettavaa ole. Kaikin puolin hyvätasoinen main event, jonka mielestäni myös oikea henkilö voitti. Page ei yksinkertaisesti ole vielä sillä tasolla että näkisin tämän AEW:n päämestarina, kun taas Jericholla on valtavasti historiaa takana luomassa uskottavuutta. En edelleenkään kuitenkaan yhtään pidä Jerichon Judas Effect-liikkeestä. Se ei koskaan ole vielä näyttänyt hyvältä, ja vaikuttaa lähinnä joltain sisäpiirin vitsiltä joka on mennyt liian pitkälle. Tästä huolimatta, hyvä ottelu. 7/10

Avatar
Zemppari
Moderaattori
Viestit: 679
Liittynyt: 04 Tammi 2016, 06:43
Paikkakunta: Jokela

Re: AEW - All Out 31.8.2019

Viesti Kirjoittaja Zemppari » 04 Syys 2019, 14:05

Niin, tapahtuma tuli tosiaan katsottua lontoolaisessa sporttibaarissa välikuolemaa tehden, joten hirvittävän tiukkaa analyysia en ole pystynyt tekemään. Mutta olihan se siis show. Ei tässä ollut mitään Walter/Baten tasoista klassikkoa (siis sen viimevuotinen Progress-kohtaaminen, ei halpa Siperia-kopio), mutta pari oikein maukasta mähinää.

Sekalaisia huomioita:
- JR oli oikeasti aika pihalla
- Tunnarit alkaa vihdoin maistumaan, nyt kun ne on jopa miksattu kuuluviksi. Sain ensimmäistä kertaa jotain selvää Omegan musiikista.

Casino Battle Royale II: The Electric Boogaloo
Niin, olihan tuo aikamoinen kaaos useine botcheineen, no-sellailuineen ja muine sekoiluineen. Mercedes Martinez jokerina oli kiva yllätys ja tulee toivottavasti piristämään naisten divaria. Harmillisesti monille kiinnostaville vierailijoille tuli nopea lähtö, kuten Tenille Dashwoodille ja Faby Apachelle. Joku toinenkin AAA-nainen (Shani tai BIG MAMI) olisi olluyt myös mahtava vierailija, jostain Tessa Blanchardista puhumattakaan. Leva Batesin kirjakävelyspotti oli hauska, ODB yllätysosallistujana oli mahtava veto ja Big Swole näytti todella hyvältä hetken aikaa. Valitettavasti tässä ottelumuodon ongelmat (eli ne helvetin sisääntulot ilmoittamattomissa ryppäissä) tulivat pahasti esiin.

Voittajana Nyla Rose on toki jännä valinta. Toki on vihreä, mutta esiintyi mielestäni erittäin vakuuttavasti Fyter Festissa. Plussaa toki, että monsteria buukataan monsterina. Kyllä, Amazing/Aja Kong olisi varmaan edelleen paras valinta firman kärkihirviöksi, mutta Kongeilla alkaa ehkä tulla ikä vastaan. Lisäksi AEW, "nuori ja cool" painifirma ei välttämättä halua iskeä ensimmäisiksi päämestareikseen Jerichoa ja Kongia. Bakerin ja Priestleyn feudi saattaa olla ihan kiva naisten divarin puolella.

Dubstep ei koskaan kuole
Pre-show'n toinen ottelu oli sangen pätevä joukkueottelu, jossa Private Partyn veikkoset pääsivät jälleen näyttämään joukkuetemppujaan ja saivat yleisön myymään kädestään. Parasta tässä toki oli ottelun jälkeinen Evansin ja Angelicon heel-käännös (painittuaan itse ottelun selkeän heel-sävyisesti). Evans on tunnetusti mainio suunsoittaja pahiksena (THE DRAGON SLAYER! ks. myös PWG-seikkailut 2015/2016 tienoilla), mutta odotan todella mielenkiinnolla, miten Angelico asettuu tähän rooliin. Hidastunut eteläafrikkalainen saattaisi hyötyä ihan selkeästi siitä, että virallisesti keskittyy olemaan ilkeä luchalukkoileva rudo. Kunhan kansa ei odota niitä suuria LU-stuntteja enää Angelicolta. Tag-divari näyttää vaan koko ajan paremmalta.

El Hijo Del Lucha Underground
Melkein ehdin jo unohtaa WARDLOWIN eeppisen vignetin! Tätähän oli vihjailtu jo tyyliin Road to Double or Nothing -videoissa AEW:n neuvotteluhuoneen tussitaululla! Miten niin olen ainoa, joka muisti tämän? Itse vignetti oli mainio, vaikka itse mies on aika tuntematon. Isosta kaverista on kuitenkin kyse ja niitähän AEW tarvitsee muutaman. Toivottavasti tämän tyyliset hype/debyyttivignetit ovat käytössä myös jatkossa AEW:n TV:ssä.

The Jurassic Experience maggle!
Jurassic Expressin sisääntulon tärinät olivat täyttä timanttia. Noin muuten mukavan energinen avaus itse päätapahtumalle. SCU toimii edelleen yhteen hitsautuneena triona eikä Daniels meinaa näyttää ikäänsä millään. Luchasaurukselta nähtiin aivan mahtava hot tag, joka on varmaan hänelle passelin rooli. Jungle Boy vietti suuren osan ottelusta murjottavan roolissa ja pääsi vasta lopussa irti. Oikeastaan ottelun irrallisin osa oli Marko Stunt, joka ei oikeastaan päässyt tekemään mitään. Muistan Stuntilta vaan yhden Suicidan, mikä ei ole edes hänen näyttävin temppunsa. Miksei juuri Stunt kärsinyt babyface in perilinä? SCU olisi näyttänyt mainiolta viskoessaan piskuruista Stunttia minne sattuu ennen kuin Luchasaurus tulee tekemään heille saman! Ei siinä, ymmärrän kyllä kritiikin, että Stunt ei hahmona istu viidakkokaksikon rinnalle. Voittajakin oli oikea, etenkin kun pointtina oli juurikin se, että SCU oli kokeneempi joukkue (SCU putsasi kehän vastustajista yhden kerrallaan, kunnes saivat ratkaisevan joukkueliikkeen sisään, you know, kehässä tapahtuvaa tarinankerrontaa).

DDT vs DG
Illan ehdoton yllätys oli tämän tunkeminen heti alkukorttiin. Eipä siinä, Omega ja PAC painivat ihan mainion ottelun, jossa ei mielestäni aivan ihan täyttä potentiaalia vielä mitattu. Siitä huolimatta mainion sulavaa menoa alusta loppuun, yhtä isompaa botchia lukuun ottamatta. Mahtavaa, että PAC pääsi pitkästä aikaa näyttämään kykyjään jenkkileisölle, jotka ovat liian hitaita katsomaan brittipainia/Dragon Gatea. Mieleen jäi erityisesti pelottava Moonsault kehästä ulos, kun PACin jalat kopsahtivat suoraan turvakaiteeseen. Croyth's Wrathille markitan aina vitusti. Voittotapa oli myös iloinen yllätys. Omegan isot tappiot rakentavat (toivottavasti) kuviota ja antavat lisälöylyä Moxley-feudille. Tavallaan olen samaa mieltä, että Omegan pitäisi olla vahva näin firman alkumetreillä, mutta uskon että Elite pyrkii tietoisesti välttämään ns. "Jarrett-efektiä." Siksi jäätävää itsensä mestareiksi buukkaamista vältetään heti kärkeen, vaikka hyvin todennäköisesti koko konkkaronkka löytää jossain vaiheessa kultaa vyölleen.

M Ä H I N Ä
Hieman yllättäen Darby Allin, Joey Janela ja Jimmy Havoc paukuttivat tiskiin MOTN-ottelun (Mähinä of the Night, tietenkin). Aivan saatanallista HC-rähinää alusta loppuun uskomattoman karseilla spoteilla. Havoc ampumassa itseään nitojalla, mahtavaa. Tennismaila kehän alla, hulvatonta. Vitun sairas Sunset Bomb, Janelan PCO-imitaatio... Aika meni siivillä kauhunsekaisesti nauraessa sekopäiden meiningille. Ehkä Nick Gage on sulattanut aivoni, mutta tätä ei voinut muuta kuin rakastaa. Tykkäsin Havocin ja Janelan callback monkey flip tuolin kera -spotista. Ehdottomasti plussaa myös Jimmy Havocin voitosta, jota en uskaltanut aavistaa. Ehkä nyt kaveri saa myös sitä kuuluisaa mikkiaikaa. Joey "0-3" Janelan tulevat psykoosit kiinnostavat pirusti.

Sound of Silence
Valitettavasti sitten kahden yleisön äänen murhanneen kohtaamisen jälkeen saavuttiin pieneen suvanteeseen. Parhaiden Kaverusten ja Pelottavien Pervojen kohtaaminen kehässä oli paruslaadukasta menoa, mutta yleisö ei vaan lähtenyt tähän mukaan. Chuckie iski Awful Wafflen, mahtavaa. Lopputulos oli odotetunlainen. Post-match räjäytti pankin Orange Cassidyn uskomattomalla ilmaantumisella ja kauniilla yhteyshalauksella.

Good joshi things goddammit wooo
Riho ja Hikaru Shida eivät yltäneet siihen "vuoden paras länsimaisissa isoissa promootioissa käyty naistenmatsi" -tasoon, mitä ehdin vähän toivoa, mutta silti saatiin hyvä joshitaisto tähän väliin. Tätä satutti ehkä eniten tätsi buildin puute, sillä tämä oli ainoa pääkortin ottelu, jolle ei siunaantunut sekuntiakaan ruutuaikaa BTE:ssä tai Road To:ssa. Road to -tyyliset haastattelupätkät olisivat jo tehneet ihmeitä. Tuohon Whatin kasuaalifanipointtiin voi toki heittää, että Riho on toki ainoa naispainija, joka on esiintynyt jokaisessa AEW:n tapahtumassa tähän asti ja muuten komppailla pebbelsiä. Shidalla on lookki hienosti kunnossa. Kehässä kerrotiin hyvä tarina ja Rihon gimmick hevonvitun roll-up mestarina on hieno. Rose/Riho on passeli valinta ensimmäiseksi mestaruusotteluksi, sillä a) jo vähän taustaa Fyter Festista ja b) Daavid vs Goljat on helpoin ja ymmärrettävin tarina kerrottavaksi painikehässä, jolloin se kuuluisa kasuaalikin tajuaa nopeasti jutun juonen, vaikkei painijat olisikaan niistä kaikista tutuimpia.

Kasari ei koskaan kuole
Koiran käyttö sisääntulossa oli mielestäni inhaa jo All Inissä (luulisi yleisönmelunkin/pauhaavien musiikkien olevan vähintään epämukavaa), mutta tässä nyt kävi vähän ikävämmin. Mitä luin/kuulin, niin pyrot laukaistiin väärään aikaan tai ylipäätänsä käytettiin vääriä paukkuja, eikä hiljaisia suihkuja. Noh, toivottavasti tästä nyt otetaan opiksi.

Itse otteluhan oli täyttä kasarisekoilua, josta tosin alkuosa meni hieman ohitse. Se mitä näin kuitenkin toimitti. Jos tätä pitäisi katsoa ylianalyyttisillä lumihiutalelaseilla, niin eihän tätä huippuotteluksi voisi kutsua, mutta ihan puhtaana helposti nieltävänä viihdebrawlina sangen maistuva. Spears näytti sisääntulossa tähdeltä, muttei vastaavasti ollut kehässä yhtä napakymppi (heh) vaikka toimittikin roolissaan. Ottelun tähtiä olivat omasta mielestäni Tully Blanchard ja MJF, joiden toimintaa ja nopeaa nyrkkien heristelyä oli mahtava seurata. Arn vitun Andersonin cameo oli myös eeppinen. Cody on selkeästi löytänyt oman nichensä näiden perinteisempien otteluiden kanssa, katsotaan mihin suuntaan jatketaan seuraavaksi. Cody/Jericho tuntuu tietyllä tapaa vääjäämättömältä, kuten myös Cody/MJF, joka varmasti räjäyttää pankin tapahtuessaan.

Toimivat raajat nelikymppisenä ovat yliarvostettuja
Bucks ja Bros täydessä spottisekoilussa, ah yessir. Mitä muutakaan pystyi tältä nelikolta odottamaan. Pentagonin paras yksittäinen suoritus AEW:ssa tähän mennessä. Täysin sekopäistä menoa alusta loppuun eikä niitä tylsiä hetkiä juurikaan ollut. Oudosti tämän ottelun vaarallisuudesta ei ole puhuttu läheskään yhtä paljon kuin HC-mähinän vastaavasta. Tässä jokainen taisi ottaa pahempaa bumppia kuin kukaan siinä kolminottelussa, pahimpana esimerkkinä Nick Jacksonin hirveä rysähdys tikkailta pöydän lävitse. Tikkaat olivat selkeästi liian kaukana köysistä, niin Jacksonin piti yrittää hypätä kesken matkan päästäkseen köysien yli. Illan pelottavin hetki. Penta ja Fenix ehdottomasti myös yksilökuvioihin.

EYFBO:n debyytti oli hieno juttu, joukkuedivari vaan paranee. EYFBO/Bucks on se rahamatsi/unelmaottelu/mikälie, joka on toivottavasti tulikuuma PPV-matsi, ehkäpä on TÄYSVAIHTEESSA (en tiedä mitä mieltä tuosta pitäisi olla).

Lehmipoikapaskaa
Mahtavaa, että pakkosyötöstä ja Roman Reignsistä on tullut synonyymejä, vaikkei jatkuva vertailu aivan sovikaan Hangman Pageen. Toisin kuin iso koira, Page...

A) on pätevä promottaja
B) on todistanut pystyvänsä mainioihin yksilöotteluihin (viime vuonna)
C) on kohdeyleisön keskuudessa suosittu
D) ei vaikuta täydeltä kusipäältä haastatteluissa
E) ei ole koko firman ainoa fokus muiden painijoiden kustannuksella
F) on noussut ylöspäin kortissa pitkäjänteisesti useiden firmojen otannalla (koska AEW näyttää ottavan huomioon painijan aiemman historian)
G) ei ole buukattu Vince McMahonin seksuaalisten himojen mukaan
H) ei ole (vielä) tungettu kurkusta alas vuositolkulla samalla, kun selostus kiljuu miten hän on parasta paskaa sitten viipaloidun leivän, klondiken keisari ja vaimosi salattujen himojen kohde.

Ja yhteneväisyyksiä koiralla ja hevosella:

A) nepotismi ja firman buukkajien kanssa kaverina oleminen on aika lailla sama juttu
B) markkinoitava ulkonäkö

Se siitä sivuhuomiosta, itse ottelusta tykkäsin kyllä todella paljon! Yllättävää, sillä ennen tapahtumaa tämä oli vähiten odottamani kohtaaminen koko iltana. Juuh, parit finisherhuoraukset käytettiin, mutta noin muuten oli ihan maistuvan psykologinen kohtaaminen. Etenkin siitä eteenpäin, kun Page kosti oman silmäkulmansa aukaisun. Muutenkin Pagen Roaring Elbown käyttö suoraan kuittina Judas Effectille. No, voittaja oli ihan oikea, sillä Pagelle tekee ihan hyvää vielä marinoituminen muissa kuvioissa ja ehkä ihan heel-turn.

Otteluranking:

10: Casino Battle Royale
9. Best Friends vs SSB
8. Riho vs Hikaru Shida
7. Jurassic Express vs SCU
6. Private Party vs Los Gueros del Cielo
5. Cody vs Shawn Spears
4. PAC vs Kenny Omega
3. Young Bucks vs Lucha Bros
2. Chris Jericho vs Hangman Page
1. Jimmy Havoc vs Joey Janela vs Darby Allin
In the 27 years I've been doing this I never thought I'd find a better wrestler than me, but I found him.
Daniel Bryan.

-William Regal

Vastaa Viestiin