Tervetuloa Smarksiden viralliselle keskustelualueelle! Luo tunnukset ja tule mukaan vaihtamaan mielipiteitä. Muista lukea foorumin säännöt!

Tarkasta kotisivumme osoitteessa smarkside.com. Facebookista löydät fanisivumme sekä keskusteluryhmämme Discussion ja Talk. Olemme myös Twitterissä, Instagramissa, Soundcloudissa ja YouTubessa. Reaaliaikaisen chattailun löydät Discordista.

Smarksidetubessa Raw tiistaisin klo 20 ja SmackDown keskiviikkoisin klo 20. Muu ohjelmisto elää tilanteen mukaan. Parhaiten pysyt kärryillä seuraamalla Discordin kanavaa #smarktube.

Elävät kuvat

Vaihtoehtoiset puheenaiheet maan, taivaan ja kosmoksen väliltä.
Avatar
Stopper
Ylläpitäjä
Viestit: 75
Liittynyt: 01 Tammi 2016, 22:57
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Elävät kuvat

Viesti Kirjoittaja Stopper » 07 Tammi 2016, 17:12

Keskustelua elokuvasta ja tv:stä. It lives!



Avatar
Miksu
Main eventer
Viestit: 347
Liittynyt: 03 Tammi 2016, 22:42

Re: Elävät kuvat

Viesti Kirjoittaja Miksu » 07 Tammi 2016, 17:49

Poikkean hieman massasta. En katsele ikinä leffoja yksin, en ikinä edes ehdota leffojen katselua kenenkään kanssa. Minusta on vastenmielistä tapittaa jotakin elokuvaa pari tuntia putkeen ja sama pätee sarjoihinkin. En tiedä mikä siinä on, kyllä sen leffan sitten jaksaa katsoa jos sen saa vain alotetuksi mutta muuten ei tulisi mieleenkään vapaaehtoisesti katsoa leffaa.

On kuitenkin yksi poikkeus. Tyttöystäväni pakotti minut kuukausien taivuttelun jälkeen katsomaan hänen kanssaan jotakin Nälkäpeliä. Ainoa mitä olin kuullut kyseisestä leffasta, oli se, että kyseessä olisi joku Battle Royal -ripoff. Noh, katsottuani kyseisen leffan, olin ihmeissäni. Itse näyttely oli melko perustasoa ja kameratyöskentely paikoin hirveätä, mutta kiinnostuin tarinasta. Siispä, leffan jälkeen lainasin samantien kirjastosta Nälkäpeli -kirjat ja loput DVD:t (viimeinen osa ei silloin ollut edes tullut leffoihin). Kirjat luin parissa päivässä, DVD:t katsoin silloin kun tyttöystävä halusi. Siispä, vastoin periaatettani, innostuin jostakin leffasta niin paljon, että katsoin mielelläni nämä DVD:t ja luin kirjatkin. Viimeistä osaa ei ole vielä katsottu, kun odotellaan sen saapumista DVD:lle.

Jos jotakuta ihmetyttää, niin en tosiaankaan tykkää mistään legendaarisesta sarjasta. Terminaattorit, Rockyt, Star Warsit. Kaikki katsottu noin viisi vuotta sitten ja jokaisen leffan jälkeen tuli fiilis, ettei näitä jaksa katsoa uusiksi. Tarina ei ollut tarpeeksi kiinnostava. Sitä en tosiaankaan tiedä, miksi teinileffasarja alkoi sitten kiinnostamaan niin perkeleesti. Olen kuitenkin loppujenlopuksi melko sivistymätön koskien leffoja, joten ehdotuksia saa kuitenkin antaa. Mikä tahansa käy, paitsi kauhu.

Avatar
Los_Pebbels
Main eventer
Viestit: 814
Liittynyt: 04 Tammi 2016, 13:44
Paikkakunta: Tampereen Manchester

Re: Elävät kuvat

Viesti Kirjoittaja Los_Pebbels » 07 Tammi 2016, 18:07

Battle Royalea ainakin suosittelen Miksulle, jos et sitä siis vielä ole nähnyt. Sen jatko-osan voi sitten suoraan skipata kokonaan. Yksi syöpäisimmistä leffoista mitä olen ikinä nähnyt.

Lukioikäisenä tuli oli jatkuvasti menossa vähintään yksi sarja ja yleensä vielä katsoin yhden leffankin per päivä. Nyt olen sitten laiskistunut aivan törkeästi ja katson ehkä yhden elokuvan kuussa. Ja nekin ovat olleet vuoden aikana lähinnä jotain, joissa on ollut painirooleja mm. Princess Bride ja Escape From New York.

Leffoja tuli keräiltyä vielä pari vuotta sitten - ja voisin oikeastaan vieläkin ostaa joitain tiettyjä leffoja, mutta enpä oikein jaksa keskittyä minkäänlaiseen keräilyyn enää. Kaapista löytyy silti sellaisia helmiä kuten Superman anthology, kaikki Death Wish leffat, Agentti 86-boxi ja Thunderbirds-boxi.

Leffamaku on laaja. Siis oikeasti laaja. Tähän mahtuu ihan mykkäleffat, 50-luvun jenkkilänkkärit, exploitaatioleffat, mainstream-leffat ja sitä rataa. Ainoastaan kaikista imelimmät romanttiset komediat(tietty nekin jos leffa on muuten hyvä mm. 500 days of Summer), Scary Movie 2453 tyyliset aivottomat parodialeffat ja muuten vain mielikuvituksettomat wannabecoolit leffat kuten Boondock Saints ja 16 years of alcohol. Suosikkileffalista on silti aika tylsä, mutta en ole lukion jälkeen jaksanut miettiä että mitkä niitä parhaita näkemiä all-time leffoja on. Once Upon a Time in the West, Goodfellas, Death Wish ja Pulp Fiction on aina aika korkeella omissa henkilökohtaisissa listoissa. Yleensä myös jotain The Crown, Star Warsin, Battle Royalen ja alkuperäisen Djangon tapaisia leffoja viljelen.

Sarjojakaan en osaa katsoa enää entisellä mallilla. Archeria katoin vielä viime keväänä, mutta sekin jäi. Loistava sarja, vaikka vasta Archer Vice kauden alkuun kerkeisn. Robot Chicken ja Whose Line is it Anyway (UK ja aikaisempi US-versio) ovat lähellä sydäntä. Oikeastaan ainut sarja, jota jaksan katsoa kunnolla on QI. Brittikoomikoiden rinkirunkkaussarjat maittavat ja QI on näistä paras.
Aurinkoinen puoli ylöspäin

Avatar
Miksu
Main eventer
Viestit: 347
Liittynyt: 03 Tammi 2016, 22:42

Re: Elävät kuvat

Viesti Kirjoittaja Miksu » 07 Tammi 2016, 18:11

Los_Pebbels kirjoitti:Battle Royalea ainakin suosittelen Miksulle, jos et sitä siis vielä ole nähnyt. Sen jatko-osan voi sitten suoraan skipata kokonaan. Yksi syöpäisimmistä leffoista mitä olen ikinä nähnyt
Nähty on ykkösosa, kakkososa skipattu juurikin tuosta syystä. Kiitos kuitenkin ehdotuksesta!

Avatar
Stefa
Lower Midcarder
Viestit: 14
Liittynyt: 03 Tammi 2016, 21:59
Paikkakunta: Turku
Viesti:

Re: Elävät kuvat

Viesti Kirjoittaja Stefa » 07 Tammi 2016, 22:19

Elokuvaharrastajana tämä on mulle mielenkiintoinen aihe! Pidetään alotus lyhyenä.

About parisataa filmiä vuodessa tulee katseltua niin 20-luvun mykkiksiä kuin uudempaa matskua. Nyky-Hollywood ei itseä tosin erityisemmin ole kiinnostanut enää moneen vuoteen, joten sitä tulee tiirailtua aika vähäisellä mielenkiinnolla. En osaa sanoa mitään erityisempää suosikkialuetta kun katson niin laajalta rintamalta ihan mykkiksistä film noireihin, ja siitä eksploitaatioon, kasari/ysäriäksöniin ja yleiseen kaanonfilmiin että taidehomosteluun. Sanottakoon että lempielokuvia on esim nämä pätkät: Love Exposure, Touch of Evil, 12 Angry Men, Once upon a time in West, The Black Panther Warriors, Kauas pilvet karkaavat, Sonatine, Fantastic Mr. Fox, Survive Style 5+ ja Turkish Delight.

Viimeyönä katselin kovin kehutun toimintapläjäyksen, John Wickin, joka tosiaan oli hyvä pätkä. Ottaen huomioon kuinka tylsää nykytoiminta pääasiassa on, oli John Wick positiivinen ylläri. Keanu Reevesin näyttelytaso on tosiaan siellä puupalikan tasolla, mutta hoitaa roolinsa kylmän viileästi listimällä vaan kaikki mitä vastaan tulee. Leffassa on myös Ian McShane, Willem Dafoe, Kevin vitun Nash ja Game of Thronesin Theon Greyjoy näin esimerkkeinä.

Tänään tuli katseltua vähän fiksumpaa. Jim Jarmuschin Night on Earth. Simppeli idea: 5 taksimatkaa 5 eri kaupunkia. Los Angeles, New York, Pariisi, Rooma ja Helsinki. Helsinki osiossa ruudussa hengaa Matti Pellonpää, Sakari Kuosmanen ja Kari Väänänen. Erinomainen filmi kaikin puolin.

Elokuvista tuli mieleen, on pelkästään onni että muutin Turkuun elokuussa. Tässä kaupungissa on niin paljon elokuvanäytöksiä ettei mitään järkeä, ja sekös mieltäni miellyttää. Mua saattaa bongata Turun Kirjakahvilan, Baarin tai vaikkapa Logomon elokuvanäytöksissä ;)

Supermac
Lower Midcarder
Viestit: 14
Liittynyt: 03 Tammi 2016, 22:00

Re: Elävät kuvat

Viesti Kirjoittaja Supermac » 08 Tammi 2016, 10:06

Itsekin olen suuri elokuvien ystävä. DVD:itä tuli tuossa useampi vuosi keräiltyä ja aikamoinen kasa niitä hyllyssä on, mutta nyt se harrastus on hieman jäänyt, eikä uusia leffoja oikein enää tule ostettua. Jotenkin nuo kaikki Netflixit ja muut ovat aiheuttaneet sen, että fyysisten levyjen ostaminen tuntuu hieman turhalta. Enpä olisi kyllä muutama vuosi uskonut että sanon näin. :( Mutta ehkä tuokin harrastus vielä lähtee uudelleen käyntiin, mutta vain klassikoihin ja harvinaisuuksiin keskittyen.

Elokuvien tekeminen kiinnostanut on myös kiinnostanut minua oikeastaan aina. Opiskelin AMK:ssa multimediatuotantoa ja tein opinnäytetyönä dokumenttielokuvan. Sen tekeminen oli kyllä kaikinpuolin hemmetin hauskaa. Pari kertaa on tullut haetta myös ihan oikeasti elokuva-alaa opiskelemaan, mutta eipä tärpännyt. Tällä hetkellä kuitenkin muut asiat elämässä kiinnostavat vielä hieman enemmän, niin tämä homma on ainakin toistaiseksi jäissä.

Tällä hetkellä siis lähinnä vain katselen leffoja. Elokuvateatterissa on viimeksi tullut katsottua uusi Star Wars kahteen otteeseen. Ja olihan se molemmilla kerroilla oikein mainio. Kotiteatterissa viimeksi on pyörinyt Circle, joka piti otteessaan hyvin, mutta tällainen elokuva vaatisi ehdottomasti paremman lopetuksen.

Avatar
kossi5
Midcarder
Viestit: 29
Liittynyt: 04 Tammi 2016, 07:18
Paikkakunta: Helsinki

Re: Elävät kuvat

Viesti Kirjoittaja kossi5 » 08 Tammi 2016, 12:57

Supermac kirjoitti:Itsekin olen suuri elokuvien ystävä. DVD:itä tuli tuossa useampi vuosi keräiltyä ja aikamoinen kasa niitä hyllyssä on, mutta nyt se harrastus on hieman jäänyt, eikä uusia leffoja oikein enää tule ostettua. Jotenkin nuo kaikki Netflixit ja muut ovat aiheuttaneet sen, että fyysisten levyjen ostaminen tuntuu hieman turhalta. Enpä olisi kyllä muutama vuosi uskonut että sanon näin. :( Mutta ehkä tuokin harrastus vielä lähtee uudelleen käyntiin, mutta vain klassikoihin ja harvinaisuuksiin keskittyen.
Ihan kun omasta suusta. Pidän fyysisestä DVD:stä ja kyllä niitä jotaiin 200 taitaa löytyä + TV sarjat. Nyt ei ole kyllä puoleen vuoteen hirveesti tullut ostettua ja Netflixin takia juuri. Haaveilen aina että joskus kun on enemmän asumistilaa niin pyhitän ison hyllyn johon laitan kaikki leffani esille. Toivotaan et tää ei kuivu kasaan ihan kokonaan, yhtään DVD:tä en ole myynyt eikä kyllä mieli tekisi. Kuitenkin välillä on ärsyttänyt kun 20 neliön kämpästäni noi vie suhteellisen paljon tilaa.

Avatar
Stopper
Ylläpitäjä
Viestit: 75
Liittynyt: 01 Tammi 2016, 22:57
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: Elävät kuvat

Viesti Kirjoittaja Stopper » 08 Tammi 2016, 14:40

Sama homma täälläkin. Joskus saatoin polttaa massiivisen lohkareen kuukausibudjetistani pelkkiin DVD:ihin, myös painiaiheisiin, mutta nyt ostorutiini on jämähtänyt varmaan kouralliseen vuodessa (omaan kouraani kylläkin mahtuu vähintään 10 kpl). Nyt olen fyysisellä puolella pyrkinyt pysyttelemään blu-rayssa, muttei senkään menekki omissa kulutuksessani ole enää kovin ihmeellinen. Pidän kuitenkin edelleen keräilystä, ja siitä, että on se vanha kunnon omaa makuani edustava leffahylly jota kaverit ihailevat/kadehtivat. 8-)

Suoratoistopalveluista on nykyään hyvin kaksijakoinen fiilis. Toisaalta on hienoa, että parin levyn hinnalla sinulla on massiivinen kirjasto kätesi ulottuvilla 24/7, ja tutustut pakostikin moniin kiinnostaviin nimekkeisiin, joiden äärelle et välttämättä muutoin tietoisesti hakeutuisi. Tarjonnan määrä kuitenkin myös häkellyttää (niinkuin sarjojen kohdalla jo mainitsin), ja itse ainakin kärsin vakavasta Netflix-syndroomasta, jossa en koskaan osaa valita mitä katsoisin jos kyseessä ei ole jo käynnissä oleva sarja. Omalle listalle kertyy sadoittain leffoja, joista pitäisi sitten senhetkisen fiiliksen mukaan osata päättää. Tahtoisin shuffle-toiminnon, jonka avulla en jäisi miettimään liikaa vaan joutuisin katsomaan ilman ennakkoluuloja. On kuitenkin sanottava, että dokumenttitarjonta on erityisen kiitettävä puoli Netflixissä – yksi tärkeimmistä tietopankeistani.

Matskua myös tulee ja menee jatkuvasti eikä pienellä ihmisellä ole sen suhteen periaatteessa mitään valtaa. Uudessa pilvimaailmassa et enää omista mitään, vaan sinulla on maksua vastaan lisenssi käyttää juuri sitä sisältöä, mitä valtias määrää. Alkaahan tämä ilmiö yleisesti jo hirvittämään, kun sitä yhtään pidemmälle pohtii – etenkin kun sieluni silmin näen jo kuinka sitä vielä tullaan soveltamaan laajemmin yhteiskunnassa. Käytännöllisyydenhalu tulee koitumaan ihmiskunnan kohtaloksi (sori kun nyt vähän eskaloitui, heh).

Avatar
kossi5
Midcarder
Viestit: 29
Liittynyt: 04 Tammi 2016, 07:18
Paikkakunta: Helsinki

Re: Elävät kuvat

Viesti Kirjoittaja kossi5 » 08 Tammi 2016, 14:49

Stopper kirjoitti: Suoratoistopalveluista on nykyään hyvin kaksijakoinen fiilis. Toisaalta on hienoa, että parin levyn hinnalla sinulla on massiivinen kirjasto kätesi ulottuvilla 24/7, ja tutustut pakostikin moniin kiinnostaviin nimekkeisiin, joiden äärelle et välttämättä muutoin tietoisesti hakeutuisi. Tarjonnan määrä kuitenkin myös häkellyttää (niinkuin sarjojen kohdalla jo mainitsin), ja itse ainakin kärsin vakavasta Netflix-syndroomasta, jossa en koskaan osaa valita mitä katsoisin jos kyseessä ei ole jo käynnissä oleva sarja. Omalle listalle kertyy sadoittain leffoja, joista pitäisi sitten senhetkisen fiiliksen mukaan osata päättää. Tahtoisin shuffle-toiminnon, jonka avulla en jäisi miettimään liikaa vaan joutuisin katsomaan ilman ennakkoluuloja.
Aivan sama täällä. Oikeesti se valinnan vaikeus on välillä niin kauheaa. Itse olen muutenkin selainen tyyppi että esim karkkihyllyllä vietän tajuttoman pitkän ajan puntaroiden ja miettien tarkkaan, enkä vaan kävele siitä ohi napaten nopeasti jotain fiilis pohjalta. Netflixissä se on ihan samanlaista.

Avatar
Stefa
Lower Midcarder
Viestit: 14
Liittynyt: 03 Tammi 2016, 21:59
Paikkakunta: Turku
Viesti:

Re: Elävät kuvat

Viesti Kirjoittaja Stefa » 08 Tammi 2016, 15:10

Netflixin (etenkin Suomiversion) ongelmana on lähinnä elokuvatarjonnan kapeus. Tai ainakin itse löydän kovin huonosti mitään kovin kiinnostavaa kuin vain sormien laskettavan määrän. Toki tässä voi enemmään syyttää kai omaa nirsouttansa.

Avatar
Borga
Midcarder
Viestit: 48
Liittynyt: 04 Tammi 2016, 00:36
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: Elävät kuvat

Viesti Kirjoittaja Borga » 08 Tammi 2016, 16:12

Joskus fyysisten levyjen keräily kiinnosti, nyt se on vaan enemmänkin riesa. Meillä emännän kanssa nyt tälläkin hetkellä iso pahvilaatikollinen täynnä leffoja varastossa, joista halutaan vaan eroon, muttei viittis ilmaiseksi lahjottaa. Taitaa olla n. 110kpl erilaisia, pääasiassa DVD:itä. Muutto kuun vika päivä, niin todnäk lähtee viimeistään sit johonkin divariin lahjoituksena, jossei muuten päästä eroon. Tuolta itseasiassa löytyy vielä listaus noista, jos jotakuta kiinnostaa, niin laittakaa YV:tä: http://i66.tinypic.com/2sb1npk.jpg

Joo sori cheap ad. :mrgreen:

Leffateatterissa tulee käytyä kattoo ainoastaan nämä "blockbuster"-elokuvat, joista saa enemmän irti isolla ruudulla kuin himassa. Jotain suomalaisia perhedraamoja paljoa nappaa käydä leffassa kattoo suolaisten hintojen vuoksi. Ja vaikka leffoja tulee toki kateltua vielä useampi per kuukausi, niin kyllä se tätänykyä on noi TV-tuotannot, jotka meikän vapaa-ajan vie... Taitaa olla sarjoja ympäri vuoden n. 8-12 seurannassa jatkuvasti. Taidan tehdä TV-sarja-topicin erikseen...
Reelin' and Rockin'

Avatar
Stopper
Ylläpitäjä
Viestit: 75
Liittynyt: 01 Tammi 2016, 22:57
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: Elävät kuvat

Viesti Kirjoittaja Stopper » 08 Tammi 2016, 16:18

Borga kirjoitti:Taidan tehdä TV-sarja-topicin erikseen...
Stop, says Stopper! Pidetään kaikki passiivinen liikkuva nyt ainakin alkuun vielä saman katon alla tässä ketjussa.

Avatar
Borga
Midcarder
Viestit: 48
Liittynyt: 04 Tammi 2016, 00:36
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Sarjat (TV, Netflix jne.)

Viesti Kirjoittaja Borga » 08 Tammi 2016, 16:33

[Stopper-edit: siirretty tv-sarjalangasta]

Itsellä nyt vuodenvaihteen takia ollut pieni hengähdystauko, koska suurin osa seuraamistani sarjoista on tauolla. Ja hyvä niin, tässä ollut vähän muutakin hommaa himassa. Mutta tässä nyt on aika hemmetisti taas sarjoja jatkumassa, juuri jatkui mm. Blacklist ja Brooklyn Nine Nine, kaksi todella erilaista sarjaa. Yleensä en edes mitään 30min komediasarjoja kattele, mutta Brooklyn 99 on loistavaa ns. "safkaviihdettä", eli jos haluaa syödä olkkarissa töllöä katsellen, muttei samalla viitsi mitään liian diippiä sarjaa laittaa pyörimään, niin tommonen hömelöhuumori toimii loistavasti. Joka jaksossa saa nauraa! Blacklist taas kuuluu siihen kategoriaan, että pakko katsoa, koska oon sarjafriikki, vaikkei taso olekaan päätähuimaava. David Spader toki on aivan järjettömän kova, mut siinäpä se sit onkin, muuten aika B+ -tasoa.

Lyhyellä tauolla on mm. SHIELD ja Walking Dead, jotka molemmat kuuluu suosikkeihin. Ja nyt tosiaan, kun on pieni "suvantovaihe" menossa, niin aloin tuossa joulukuun alussa katsastamaan kolmatta kertaa yhtä all-time faveista, eli tämä 2000-luvun Battlestar Galactica. Aivan törkeen kova sarja edelleenkin, taitaa olla siellä huljuttelemassa top-5:sta, missä ainakin Sopranos (aina ykkönen), Game of Thrones, Oz, Wire ja Homeland. Yks kanssa tuolla ihan kärjessä oleva on Banshee, jota mm. alertin hämärä valkopeura ylisti, minkätakia jo pelkästään kannattaa tsekata, hehe! Aika brutaalia ja vähän turhan paljon unnecessary alastomuutta, mut so what, loistavaa settiä.


Mitäs sarjoja täällä seuraillaan? Itse en tosiaan kehtaa olla myöntämättä, että kaikenmaailman mainstream-paskaa tulee katsottua, joten ei tartte ylistää vaan näitä aina yhtä kehuttuja Breaking Badia ja Wirea, vaan kertokaa rohkeesti mitkä sarjat uppoaa! Alla vielä spoiler-tageissa Alertista ryöstetty listani, jonka kerran päähänpistona väsäsin. Siinä about kaikki TV-sarjat mitä enemmän tai vähemmän seurannut viime vuosina. Osa jo loppunut ja on tullut jokunen vielä lisää, mutta en jaksa ny päivittää. Että terve vaan, ihme ku on vielä elämä.

[spoiler]Boardwalk Empire
Brooklyn Nine-Nine
Walking Dead
Homeland
Castle
Gotham
Blacklist
Sons of Anarchy
Supernatural
The Flash
S.H.I.E.L.D.
Arrow
Vampire Diaries
Constantine
Hell on Wheels
Covert Affairs
Haven
Black Sails
Shameless
The Americans
BoJack Horseman
Defiance
Dominion
Falling Skies
Game of Thrones
The Strain
Hannibal
Helix
House of Cards
The Last Ship
The Leftovers
Mad Men
The Mentalist
Orange is the New Black
Penny Dreadful
Ray Donovan
Vikings
Workaholics
Under The Dome
True Detective
Suits
Banshee
Justified
The Following
Sopranos
Oz
Wire
Dexter
Breaking Bad
True Blood
Battlestar Galactica (2000-luvun versio)
Generation Kill (paras minisarja ikinä)
Hatfields and McCoys (2. paras minisarja ikinä)
Band of Brothers (3. paras minisarja ikinä)
Burn Notice
Californication
Eureka
Warehouse 13
Entourage
Heroes
Lost
Jericho
The Borgias
X-Files
The Killing
Nikita
The Office (US)
Revolution[/spoiler]
Reelin' and Rockin'

Avatar
Borga
Midcarder
Viestit: 48
Liittynyt: 04 Tammi 2016, 00:36
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: Elävät kuvat

Viesti Kirjoittaja Borga » 08 Tammi 2016, 16:34

Stopper kirjoitti:
Borga kirjoitti:Taidan tehdä TV-sarja-topicin erikseen...
Stop, says Stopper! Pidetään kaikki passiivinen liikkuva nyt ainakin alkuun vielä saman katon alla tässä ketjussa.
Jaa, no tein jo. :D Poistele, jos tarve vaatii.
Reelin' and Rockin'

Avatar
Stopper
Ylläpitäjä
Viestit: 75
Liittynyt: 01 Tammi 2016, 22:57
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: Elävät kuvat

Viesti Kirjoittaja Stopper » 08 Tammi 2016, 17:36

Borga kirjoitti:
Stopper kirjoitti:
Borga kirjoitti:Taidan tehdä TV-sarja-topicin erikseen...
Stop, says Stopper! Pidetään kaikki passiivinen liikkuva nyt ainakin alkuun vielä saman katon alla tässä ketjussa.
Jaa, no tein jo. :D Poistele, jos tarve vaatii.
Yhdistän vaan niin ei mene viesti hukkaan. Löytyy ylempää.

Avatar
Porcupine
Main eventer
Viestit: 117
Liittynyt: 05 Tammi 2016, 10:15
Paikkakunta: Haaparanta

Re: Elävät kuvat

Viesti Kirjoittaja Porcupine » 08 Tammi 2016, 19:59

Elokuvien ja tv-sarjojen suurkuluttajana täytyy muutama ajatus tästäkin aiheesta kertoa.

Aluksi täytyy heittää kysymys ilmoille. Kuinka moni täältä katsoo ennen tai jälkikäteen mitä jokin elokuva on arvosanaksi saanut IMDb:ssä?

Itse katson aina mitä jokin elokuva on massoilta saanut arvosanaksi. Vaikka IMDb:n arvostelumekanismi on todella puutteellinen ja joskus jopa epäluotettava niin silti siitä saa aina hieman osviittaa siitä onko jokin elokuva ensinnäkään katsomisen arvoinen. Olen esimerkiksi joskus katsonut niitä alle 6:n tähden elokuvia ja useammassa tapauksessa todennut sen olleen ajanhukkaa. Poikkeuksia tietysti aina löytyy, mutta yleisesti olen ollut hyvin tyytyväinen tuohon palveluun. Tuota kautta myös löytyy uusia katsottavia elokuvia todella hyvin.

Omia iänikuisia suosikkeja en ala sen suuremmin tähän raapustelemaan, mutta hyvin tiukan kärkikolmikon voin tähän ilmoittaa. Hyvin moni täältäkin varmaan pitää elokuvia The Good, The Bad and The Ugly, Once Upon A Time In The West ja 12 Angry Men yksinä parhaimpina elokuvina ikinä. Ainakin näin luulisin. Kahta ensimmäistä kun miettii niin jo pelkät musiikit saavat kylmät väreet aikaan. Puhumattakaan muista vahvuuksista.

Toinen erittäin tärkeä asia elokuvan katsomisen syyksi on tieto siitä kuka se on ohjannut ja ketä siinä on pääosassa. Myös sivuosat merkitsevät paljon, mutta ensisijaisesti pääosat. Esimerkiksi jos kuulen, että Quentin Tarantino on tehnyt elokuvan niin pelkästään jo se riittää minulle syyksi katsoa kyseinen elokuva. Tai jos kuulen, että Matthew McConaughey tai vaihtoehtoisesti Leonardo DiCaprio tähdittää jotain tulevaa elokuvaa niin jo se riittää syyksi katsoa kyseinen tuotos. (Kyllä, pidän DiCapriota hyvänä näyttelijänä.)

Vaikka odotankin tulevaa Hateful Eight elokuvaa todella paljon niin silti se oma eliittiaika elokuvista löytyy tuolta monen kymmenen vuoden takaa. Aika jolloin CGI ei pilannut elokuvakokemusta tai aiheuttanut myötähäpeää. Ei siis ollut olemassa.

TV-sarjat ovat toinen alue todella lähellä sydäntä ja henkilökohtaisia suosikkejani edustaa mm. Lost, Shield, OZ, Game Of Thrones, Breaking Bad ja True Detective. Lost oli aikanaan semmoinen sarja, joka sai minut aivan totaaliseen koukkuun ja jota pitkään pidin parhaimpana tv-sarjana ikinä. Nämä muut mainitut todistivat, että parempiakin sarjoja on olemassa. Vaikka pidän todella paljon sci-fistä ja fantasiasta niin silti Shield ja OZ saavat huikeaa arvostusta ollessaan ne tämän listan realistisimmat ohjelmat. True Detective ja täytyy viellä mainita, että erityisesti ensimmäinen kausi on semmoinen, jonka juonta pidän yhtenä neroikkaimpana ikinä tietysti unohtamatta ehkä parasta tv:ssä nähtyä hahmoa Rust Cohlea.

Game Of Thronesin lisäksi seuraan muitakin massan ihannoimia ohjelmia kuten vaikkapa Walking Dead, jonka seuraaminen on hyvin paljolti siihen perustuneen sarjakuvan syytä. Lisäksi haluan nähdä, miten Negan saadaan tv-sarjassa onnistumaan, jos saadaan (Ainakin hahmon casting vaikuttaa lupaavalta). Minun on myös todella vaikea keskeyttää sarjojen katselua ja jonkin sarjan keskeyttämisen syyksi täytyy löytyä todella vahva syy. Tästä syystä katson viellä jopa Supernaturalia ihan vain siitä syystä, että haluan nähdä kuinka se loppuu ja samasta syystä kidutin itseäni katsoessa Smallvillen loppuun asti.

On myös olemassa 3 sarjaa, jotka ovat saaneet ylistävää palautetta ja välillä jopa suurta hehkutusta. Nämä ovat siis: The X Files, Sopranos ja Twin Peaks ja nämä ovat semmoisia, joita en ole nähnyt koskaan kokonaan. Ainoastaan muutaman jakson hajanaisesti. Sopranosin katsomisen aloitin noin vuosi sitten, mutta se täytyi isäksi tulemisen myötä laittaa jäihin. Nyt kuitenkin olisi jälleen mahdollisuus jonkun sarjan aloittamiseen ja pitkän harkinnan jälkeen päädyin X-Filesiin. Nähtyäni uuden trailerin kyseisen sarjan spin-offista on tälle se syy. Täytyy vain toivoa, että noiden 9 tuotantokauden katsomisessa ei kestä mitään viittä vuotta, jotta ei omakin poika saa traumoja tuon sarjan themestä..
Pissing our pants yet?

Avatar
Stopper
Ylläpitäjä
Viestit: 75
Liittynyt: 01 Tammi 2016, 22:57
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: Elävät kuvat

Viesti Kirjoittaja Stopper » 08 Tammi 2016, 20:32

Sellainen huomio vielä sarjoista, että tehdään sitten suosituimmille sellaisille omat aiheensa mutta vasta mieluiten silloin kun ne pyörivät tai ovat juuri alkamassa. Esim. Game of Thronesille ilmestyy viimeistään huhtikuussa ketju, jossa voi surutta ladella spoilereita. Eivät ole sitten missään yleisessä leffa/sarjatopicissa miinoina.

Olen tässä muuten tovin lueskellut elokuvatriviakirjaa Outo lempi, jossa käydään aakkosjärjestyksessä läpi alan termejä ja ilmiöitä. Eilen käänsin H:n puolelle, jossa kävi ilmi, että ajaton klassikko This is Spinal Tap on todellakin suomennettu mahdollisimman tökerösti Hei me rokataan, ja että noita Hei me lennetään -leffan innoittamia "Hei me X" -nimekkeitä on ollut vuosien 1977-03 välillä peräti 12. Kansallishäpeä, tapaamme jälleen.

ps. Kirjallisuudelle omaa ketjua pian.

Avatar
Los_Pebbels
Main eventer
Viestit: 814
Liittynyt: 04 Tammi 2016, 13:44
Paikkakunta: Tampereen Manchester

Re: Elävät kuvat

Viesti Kirjoittaja Los_Pebbels » 08 Tammi 2016, 20:42

Nuo Hei, me x! käännökset ovat kyllä aivan kamalia, mutta mikään ei tule voittamaan iki-inhokki suomennosta elokuvan nimelle. The Rules of Attraction on sellainen melko tavanomainen tissikaljacollegeleffa, mutta suomeksi se on...
► Show Spoiler
.

Koska tämähän on suomeksi paljon selkeämpi.
Aurinkoinen puoli ylöspäin

Avatar
kossi5
Midcarder
Viestit: 29
Liittynyt: 04 Tammi 2016, 07:18
Paikkakunta: Helsinki

Re: Elävät kuvat

Viesti Kirjoittaja kossi5 » 09 Tammi 2016, 09:22

Ainakin Borga mainitsi Shamelesin, mikä on yksi oma suosikkisarjani. (US) Onko täällä porukkaa jotka on katsonut tota alkuperästä UK versioo? Itse en ees tiennyt sellaista olevan kun US versioo rupesin katsomaan. Tottakai oon lukenu netistä UK version olevan ainut oikea, ihmisiltä jotka aloittivat sillä, mutta onko se oikeasti parempi? Jotain pätkiä olen nähnyt ja US versio näyttää vaan paljon laadukkaammalta. Tottakai pitää antaa mahdollisuus sillekkin ennenku tuomitsee. Huomenna tietääkseni alkaa btw. US version 6 kausi ameriikassa.

Avatar
Porcupine
Main eventer
Viestit: 117
Liittynyt: 05 Tammi 2016, 10:15
Paikkakunta: Haaparanta

Re: Elävät kuvat

Viesti Kirjoittaja Porcupine » 10 Tammi 2016, 17:30

Sain tässä viimeisen 2 päivän aikana kevennettyä omaa watchlistiä ja mikäpä tässä kahvin äärellä olisikaan parempaa kun kirjoittaa muutama huomio näistä neljästä elokuvasta.

Fracture - (2007)
Lähinnä ainoa syy, miksi edes tähän koko pätkään kajosin on toista pääosaa tähdittävä Anthony Hopkins, jota pidän jopa erittäin kovatasoisena näyttelijänä. Ryan Goslingia en lähde myöskään vähättelemään, sillä hänkin pelasi roolinsa oikein kunniakkaasti tässä elokuvassa. Pidin tätä oikein toimivana välipalana tätä seuranneille hieman tasokkaimmaille kuville. Hopkinsilta todella tasokasta näyttelyä, vaikka ei tietenkään mitään Silence Of The Lambin arvoista. Juoni hyvä sekä kiinnostava alusta loppuun asti. Katsoisinko uudestaan? Ilman muuta kunhan isoimmat klassikot saadaan ensiksi pois alta. Goslingista olen Driven nähtyäni alkanut pitämään jollain tasolla, sillä potentiaalia löytyy.

Lost Highway - (1997)
David Lynchin tuotantoon olen vasta alkanut kiinnittämään huomiota johtuen hänen todella omaperäisistä elokuvista, jotka ovat jollain tapaa todella kiehtovia ja nerokkaita kaikkine hämäryyksineen. Silti kovin uusi tuttavuus viellä minulle, mutta eiköhän tulevaisuudessa tule paljonkin enemmän tutuksi. Tästä elokuvasta minulla ei ollut mitään käsitystä ennen tämän pariin päätymistä. Ja kyllähän tämä yllätti positiivisesti. Pääosia tähdittivät Bill Pullman ja aina yhtä upea Patricia Arquette, jonka näkemisestä jäi jopa paremmat fiilikset kuin elokuvasta True Romance. Huhhuh sentään. Kuten jo sanoin Lynchin omaperäisestä ohjaustavasta niin tässä se myöskin tuli erinomaisesti esille. Erittäin hyvä elokuva, josta jäi todella hyvät fiilikset tämän loputtua. Ehdottomasti katsoisin uudestaan ja varmasti tulen tämän pariin uudestaan palailemaankin. Voisin jopa sanoa, että paras näistä neljästä mitkä tuli katsottua. Vaikka seuraava ansaitseekin klassikon leiman isolla K:lla.

Touch Of Evil - (1958)
Huomattavasti vanhempaan osastoon kuuluva film-noir klassikko, josta päälimmäiseksi jäi mieleen kiehtova ohjaustapa ottaen huomioon, että vuosi oli 1958. Naiskauneutta löytyi tästäkin Janet Leighin muodossa, joka oli ilo silmälle siinä missä Arquettekin. Ei tosin aivan samalla tavalla, mutta eipä siitä sen enempää. Film-noirit ovat yleisesti minulle todella haastavia katsottavaksi jostain syystä, mutta tämä sen sijaan ei ollut. Tämän äärellä viihtyi oikein hyvin eikä tullut samanlaisia ahdistavia "joko tämä jo loppuisi"- fiiliksiä kuten esimerkiksi Citizen Kanea katsellessa. Hitchcockin elokuvat ovat olleet ainoa poikkeus ennen tämän katsomista, jossa tuota fiilistä ei juuri ilmene.

Casino - (1995)
Äärettömän vaikeaksi toteamani kategorian yksi ilmeisesti suurimpia elokuvia. Olen aina ymmärtänyt, että mikä näissä tämän genren elokuvissa ihmisiä viehättää, mutta minulle nämä ovat aivan todella vaikeita elokuvia. Ei siksi, ettenkö ymmärtäisi ja pysyisi perillä elokuvan juonesta vaan pikemminkin siinä, että nämä menevät aina jollain tasolla samalla kaavalla, joka on todella pitkästyttävä ja jopa tylsä. Tässäkin oli paljon samoja vivahteita kuin elokuvassa Goodfellas, jota pidin kylläkin parempana kuin tätä, mutta silti erittäin haasteellisena elokuvakokemuksena. Tähän saattaa vaikuttaa se, että molemmissa elokuvissa näyttelee Joe Pesci, jota en voi sietää. Äärettömän ärsyttävä näyttelijä, joka jokaisessa näkemässäni elokuvassa oikein painottaa niitä ärsyttävimpiä piirteitään. Robert De Niro sen sijaan on mielestäni huikea näyttelijä ja ainoa positiivinen asia sekä syy, miksi jaksoin tämän katsoa loppuun asti. Eikä tietenkään saa unohtaa, että Sharon Stone näytteli parhaimman suorituksensa tässä. Tietenkin niistä mitä olen häneltä tähän mennessä nähnyt.

Suosittelen erityisesti Lost Highwayta jos sattuu, että joku ei ole sitä viellä nähnyt.
Pissing our pants yet?

Avatar
Stefa
Lower Midcarder
Viestit: 14
Liittynyt: 03 Tammi 2016, 21:59
Paikkakunta: Turku
Viesti:

Re: Elävät kuvat

Viesti Kirjoittaja Stefa » 10 Tammi 2016, 18:03

Touch of Evil on kyllä helposti omissa suosikkilistoissa siellä kärkipäässä. Genrensä parhaimmistoa, ja pidän film noireista noin muutenkin todella paljon. Elokuvassa on myös ehkäpä kaikkien aikojen hienoin aloituskohtaus. Vaikka Citizen Kanea pidetäänkin Wellesin mestariteoksena, ei se omissa listoissa vedä vertoja millään Touch of Evilille.

Avatar
Phenomenon
Lower Midcarder
Viestit: 22
Liittynyt: 05 Tammi 2016, 08:02

Re: Elävät kuvat

Viesti Kirjoittaja Phenomenon » 17 Tammi 2016, 15:22

The Revenant katsottu. Eipä ollut mitenkään erikoinen elokuva tai suoritus DiCapriolta. Kasvattanut parran ja nukkuu hevosen sisällä... Okei. Itse en ainakaan saanut minkäänlaista tuntua tuosta DiCaprion kokemasta traumasta, jonka takia lähti Tom Hardyn hahmon perään. Jos verrataan, vaikka Bronsonia Huuliharppukostajassa tähän Leon esittämään Hugh Glassiin The Revenantissa... Melkein sanattomaksi vetää, että tästä jotkut vaativat Oscaria Leolle. Itse en ainakaan tuntenut päähahmon menetystä ruudun taakse ja elokuvan jälkeen tuli mieleen että "tässäkö tämä nyt oli?". Plussaa hienoista maisemista ja Tom Hardysta.

6/10.

Avatar
Enska
Ylläpitäjä
Viestit: 583
Liittynyt: 02 Tammi 2016, 21:19
Paikkakunta: Turku
Viesti:

Re: Elävät kuvat

Viesti Kirjoittaja Enska » 18 Tammi 2016, 15:31

Itse kävin tuossa perjantaina katselemassa Creedin, joka kuuluu siis legendaariseen Rocky-leffasarjaan. Sarjan suurena ystävänä astuin elokuvateatteriin jotakuinkin pelonsekaisin tunnelmin, sillä pelkäsin, ettei uusi osa kykene välttämättä resonoimaan samalla tavalla kuin vanhat klassikot.

No, turhaan pelkäsin. Jo alusta asti tuntui siltä, että katselin nimenomaan Rocky-sarjan leffaa enkä mitään spin-offia, joka koettaa vain ratsastaa Rockyn nimellä. Tärkeänä tukipilarina oli tietysti Sylvester Stallone eli Rocky Balboa itse, joka näytteli elokuvassa mainiosti (Oscar-ehdokkuuden veroisesti), mutta kyllähän myös se uusi tähti eli Apollo Creedin poika Adonis Creed (Michael B. Jordan) suoriutui hienosti. Adonis oli juuri sopivan kompleksinen hahmo: toisinaan ärsyttävä mutta pohjimmiltaan sympaattinen henkilö, ihan kuin isänsäkin.

Eniten leffassa yllätti kuitenkin se, kuinka koskettava se oli. Moni Rocky on kyllä herättänyt surullisia tunteita (eritoten "jäähyväisleffa" Rocky 6), mutta tämä viilsi vielä reilusti syvemmältä kuin mikään muu sarjan elokuvista. Oli oikeasti lähellä, etten itkenyt (vain yhtä ja tietenkin maskuliinista) kyyneltä, kun näin Rockyn kamppailevan syöpää vastaan ja nousevan viimeisillä voimillaan portaita ylös. Kyseessä on tietysti vain fiktiivinen tarina ja hahmo, mutta toisaalta myös todellisuus on läsnä. Stallone, joka oli aikoinaan timanttisessa kunnossa ja treenasi kuin Adonis Creed tässä leffassa konsanaan, on muuttunut vanhaksi mieheksi ja lähestyy hiljalleen omaa kuolemaansa – niin kuin jokainen meistä.

Erinomainen leffa – energinen ja haikea samaan aikaan. Jäin ainoastaan kaipaamaan kahta asiaa: Rockylle tyypillisiä omituisia monologeja ja leffasarjan legendaarista tunnaria. Toisaalta oli vain hyvä, että valokeilaa luovutettiin salakavalasti Rockyltä Adonikselle. Sellaista elämä on, niin kuin Vainion Juha laulaa.

P.S. Lopun nyrkkeilymatsi oli toteutettu ihan hemmetin hienosti spektaakkelimaisine sisääntuloineen kaikkineen. Mielestäni jo se pelkkä tappelu oli leffalipun hinnan väärti. Jokainen isku tuntui osuvan, paitsi Adonista, myös katsojaa turpaan. Adrenaliinia parhaimmillaan!

8/10
IMDb | last.fm | Goodreads

Big Show et Kane, qui es in caelis,
sanctificetur nomen tuum,
adveniat regnum tuum,
fiat voluntas tua,
sicut in caelo, et in terra.

Avatar
Enska
Ylläpitäjä
Viestit: 583
Liittynyt: 02 Tammi 2016, 21:19
Paikkakunta: Turku
Viesti:

Re: Elävät kuvat

Viesti Kirjoittaja Enska » 24 Tammi 2016, 15:21

Porcupine kirjoitti:Nyt kuitenkin olisi jälleen mahdollisuus jonkun sarjan aloittamiseen ja pitkän harkinnan jälkeen päädyin X-Filesiin.
Hyvä valinta, mutta pakko sanoa, ettei koko sarjaa kannata katsoa kokonaan. Itse siis suoritin kyseisen operaation viime vuonna: aloitin toukokuussa ja lopetin marraskuussa. X-Files on sarjana sellainen, että osa sen jaksoista on todellisia mestariteoksia, kun taas osa on aikamoista tervanjuontia. Oma suositukseni on, että kannattaa katsoa kaikki mytologiajaksot ja niiden lisäksi parhaimmat Monster of the Week -jaksot. Ensimmäiset kaudet katsoisin tosin kaikesta huolimatta kokonaan, sillä ne ovat alusta loppuun hyviä tai ainakin legendaarisia.

Tämä tulee siis kovan X-Files-fanin suusta. Rakastan kaikista eniten Twin Peaksia, mutta heti kakkosena tulee kyllä X-Files. En silti suosittelisi katsomaan koko sarjaa, sillä sen ajan voisi käyttää paremminkin.

Mutta hitto kuinka odotan tiistai-iltaa, kun sarja palaa Suomen televisioon (FOX, klo 21.00). Mielettömän hienoa, että tekijät päättivät tehdä ohjelmalle jatkoa. Traileri tosin vaikutti vähän pelottavalta, sillä sen meininki tuntui olevan kaukana X-Filesin taiasta (hyytävä tunnelma, kamalat olennot ja melankolia). Meno muistutti pikemmin toimintaleffaa kuin Salaisia kansioita, mutta ehkä se itse sarja on sitten erilainen.

FOX muuten näyttää tänä iltana X-Files-elokuvan (siis sen ensimmäisen, joka on paljon parempi kuin jälkimmäinen). Alkaa yhdeksältä. Suosittelen erittäin lämpimästi katsomaan, jos X-Files on muuten vieras sarja. Pääsee hyvin mukaan, vaikkei olisi seurannut Mulderin ja Scullyn seikkailuja aikaisemmin.
IMDb | last.fm | Goodreads

Big Show et Kane, qui es in caelis,
sanctificetur nomen tuum,
adveniat regnum tuum,
fiat voluntas tua,
sicut in caelo, et in terra.

Avatar
Stopper
Ylläpitäjä
Viestit: 75
Liittynyt: 01 Tammi 2016, 22:57
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: Elävät kuvat

Viesti Kirjoittaja Stopper » 24 Tammi 2016, 16:45

Yle alkanut lähettää suitsutusta ja palkintojakin kerännyttä Mr. Robotia. Katselin ensimmäisen jakson Areenasta (jonka käyttis muuten on päivitetty oikein napakaksi), ja herranjumala, iskipä lujaa ihan vasemmalta! Harvemmin heti pilotti onnistuu tällä tavoin tarraamaan otteeseensa.

Ajankohtainen yhteiskunnallinen kommentointi pisti asioita perspektiiviin ja sai kokonaisuuden tuntumaan entistä kiehtovammalta kuin mitä se yksinään henkilöhahmotarinanakin jo oli. Jokseenkin tavanomainen hakkeriteema ei tuntunut ollenkaan teennäiseltä ja kaikki siihen kuuluva tekninen näpräys sekä jargon oli toteutettu ainakin showbiz-mittapuulla todella autenttisesti. Pääosan Rami Malek on oikein sympaattinen ja samaistuttava kaveri, jonka sosiaalinen kyvyttömyys vaikuttaa yhtä lailla aidonoloiselta. Eikä Christian Slater ärsyttänyt. Tätä lisää!

Vastaa Viestiin