Kirjallisuus ja kirjoittaminen

[Enska]

Löytyykö täältä lukijoita tai kirjoittajia? Mitä luette tai kirjoitatte juuri nyt? Mitä tahtoisitte lukea tai kirjoittaa?

Olen itse (kotimaisen) kirjallisuuden opiskelija ja aion myös opettaa kyseistä oppiainetta tulevaisuudessa, joten luen paljon jo opintojeni tähden. Olen myös suorittanut kaikki luovan kirjoittamisen opinnot yliopistossani, eli kirjoittaminen on niin ikään tärkeä harrastukseni. Eniten olen kirjoittanut proosaa, mutta myös lyriikkaa on tullut luotua melko paljon, lähinnä sellaisia tragikoomisia ja kauhuteemaisia laulujen sanoituksia Gösta Sundqvistin ja Junnu Vainion hengessä. Juuri nyt keskityn erään romaanin kirjoittamiseen, mutta ei siitä sen enempää, sillä kirjoitus on vasta ensi askeleissaan.

Lukijana nautin sekä viihteellisistä että haastavista kirjoista – erityisesti filosofisista sellaisista, kuten Dostojevskista (Rikos ja rangaistus on mainio). Juuri eilen luin johdanto-osan markiisi de Saden legendaariseen teokseen Sodoman 120 päivää, jonka pohjalta on tehty yksi elokuvahistorian järkyttävimmistä leffoista. Seuraavaksi luen (tai oikeastaan joudun lukemaan, koska ne kuuluvat tenttikirjallisuuteen) 1950-luvun paikkeille sijoittuvia kotimaisia teoksia, vaikka ennemmin tahtoisin lukea Vladimir Nabokovin Lolitan, josta siitäkin on tehty tunnettu elokuva, joka kuuluu mielestäni Stanley Kubrickin parhaimmistoon. No, onpa tuossa tenttikirjallisuudessa myös mielenkiintoisia teoksia, kuten Tove Janssonin Taikatalvi (jossa Muumipeikko herää keskellä talvea ja poistuu Muumitalosta).

Niin joo, ja ostin pari viikkoa sitten Tony Halmeen omaelämäkerran Jumala armahtaa – minä en, jossa Halme kertoo myös WWF-vuosistaan. Pitää lukea heti kun ehdin, ja voipi olla, että kirjoitan teoksesta arvion Smarksideen.

[Mr. Off]

Voisin joskus kirjotella tähän enemmän, mutta nyt vastaan nopeasti. Nabokovin Lolita on myös itseäni kiinnostanut pitkään ja ajattelin sen kirjastosta lainat, mutta sepä ei ollutkaan siellä. Lainasin sitten kirjan, jota Nabokov oli kirjoittanut ennen Lolitaa, mutta joka julkaistiin paljon myöhemmin. Puhun pikkuromaanista "Lumooja", jonka luin sitten yhdeltä istumalta eilen. Suosittelen, kirja sisälsi myös loistavan Dimitri Nabokovin jälkikirjoituksen, joka selvensi käsikirjotuksen matkaa julkaisuun ja paljon muuta. Seuraavana sitten Burroughsia taas välistä.

[Enska]

Luin ensimmäistä kertaa elämässäni Tove Janssonia. Meni heti suosikkeihini. Muumeja olen tietysti katsonut vaikka kuinka paljon, mutta (niin kuin melkeinpä aina) kirjoitettu versio maistui vielä paremmalta. Kyseessä oli siis Taikatalvi, jonka jo mainitsinkin edellisessä viestissäni, ja oli kyllä viiden tähden veroinen kirja. Todella lämmintä ja järkevää filosofiaa ja riipaisevan surullisia tarinoita. Varsinkin Tuu-tikki nousi huomattavasti suurempaan rooliin kirjassa kuin televisiossa, ja jokainen hänen repliikeistään oli mainio. Hienoja hahmoja kaikki tyynni!

[Enska]

Tuli luettua F.E. Sillanpään Hurskas kurjuus. Pysäyttävä kokemus, jonka jälkeen teki mieli vain vaipua uneen ja paeta pahaa maailmaa. Erittäin surullinen mutta samalla mielenkiintoinen kertomus köyhästä ja onnettomasta suomalaisesta miehestä, joka syntyi 1800-luvun puolivälin jälkeen ja koki loppunsa Suomen sisällissodassa. Kannattaa ehdottomasti lukea – se on kokemus, joka kasvattaa.

Myös Aino Kallaksen Reigin pappi järisytti. Olin aikaisemmin lukenut Kallakselta Sudenmorsiamen (suomalainen ihmissusitarina 1920-luvulta) ja pitänyt siitä paljon, mutta Reigin pappi oli ehkä vielä parempi. Teemana aviorikos ja sen hirvittävät seuraukset.

Seuraavaksi aion lukea Twin Peaksin salatun historian, jonka suomennos julkaistiin alle viikko sitten. Tästä tärpistä kiitokset NeVillelle, joka mainitsi asiasta Discordissa.

Oletteko te lukeneet kirjoja tänä syksynä?

[Zemppari]

Nuorempana tuli luettua paljonkin, mutta se suurin lukuinto on vuosien varrella hiukan hiipunut. Kuitenkin nyt taas Kirjamessuilta tarttui mukaan vaikka mitä. Ei mitään niin korkeakulttuurista tule luettua kuten Enska, mutta mukaan tarttui Robest Harveyn The War of Wars, joka on kattava historiateos Napaleonin sodista (tarkemmin Englannin ja Raskan väliset sodat vuosina 1789-1815). Historiateemaa mukaillen mukaan tarttui myös Bernard Cornwellin mahtavan Viimeinen Kuningaskunta -sarjan kahdeksas osa (vaikka edellinen odottaa vielä hyllyssä). Nautinnollista "historiallista fiktiota" viikinki-ajan Englannista. Suosittelen lämpimästi, kuten myös Cornwellin juurikin Napoleonin sotiin sijoittuvaa Sharpe -sarjaa (jota ei valitettavasti löydy suomeksi kuin yksi kirja). Muista saman tyylilajin kirjoittajista pitää kehua myös Conn Igguldenia, jolla on hallussa Julius Ceasar, Tsingis-kaani ja Ruusujen Sota.

Kevyemmältä puolelta kassiin löysi tiensä se uusi Millenium-kirja Se Mikä Ei Tapa, Stocmann Yard (nopeasti luettu, ihan kiva) ja pari elämäkertaa. Kesällä tuli itse asiassa viimein luettua Pappi Lukkari Talonpoika Vakooja, joka oli hirveää käännöstä lukuunottamatta hyvin otteessaan pitävä jännäri. Lisäksi pari halpisjännäriä, jotka muistuttivat miksi niitä ei tule luettua.