Tervetuloa Smarksiden viralliselle keskustelualueelle! Luo tunnukset ja tule mukaan vaihtamaan mielipiteitä. Muista lukea foorumin säännöt!

Tarkasta kotisivumme osoitteessa smarkside.com. Facebookista löydät fanisivumme sekä keskusteluryhmämme Discussion ja Talk. Olemme myös Twitterissä, Instagramissa, Soundcloudissa ja YouTubessa. Reaaliaikaisen chattailun löydät Discordista.

Smarksidetubessa Raw tiistaisin klo 20 ja SmackDown keskiviikkoisin klo 20. Muu ohjelmisto elää tilanteen mukaan. Parhaiten pysyt kärryillä seuraamalla Discordin kanavaa #smarktube.

Painivuosi 2013 Matin silmin

Kaikenlainen showpainiaiheinen keskustelu.
Avatar
What
Main eventer
Viestit: 157
Liittynyt: 04 Tammi 2016, 08:36
Paikkakunta: Espoo

Painivuosi 2013 Matin silmin

Viesti Kirjoittaja What » 14 Kesä 2017, 15:28

Johdanto: Siirryttäessä vuoteen 2013 WWE:n puolella mikään ei merkittävästi muuttunut. Sen sijaan Hulk Hoganin & Eric Bischoffin johdolla TNA oli ajautunut pahoihin talousvaikeuksiin. Tämä tarkoitti, että perinteisten erikoistapahtumien määrä putosi neljään. Jäljelle jäivät tammikuun Genesis, maaliskuun Lockdown, kesäkuun Slammiversary ja lokakuun Bound For Glory. Tätä suurta muutosta yritettiin paikata One Night Only-konseptilla. Ne olivat kolmituntisia erikoistapahtumia, jotka esitettiin maksu-tv:ssä. Erona oli, että nämä tapahtumat oli nauhoitettu rankasti etukäteen, ja sen vuoksi niihin eivät yhdistyneet juonikuviot. Näitä ONO-tapahtumia lähetettiin vuoden aikana yhteensä kahdeksan kappaletta. Päätin ottaa myös nämä projektiini mukaan, ihan siitäkin syystä, että en ole niistä ensimmäistäkään ikinä katsellut, joten ovat siinä mielessä mielenkiintoisia. Jokainen voi omassa mielessään päätellä ovatko nämä sitten varsinaisia erikoislähetyksiä vai eivät. Nyt pidemmittä puheitta vuoden ensimmäisen erikoistapahtuman pariin!
Kuva
Sunnuntai 13. Tammikuuta 2013
Impact Zone, Orlando, Florida
Kuten tuossa johdannossa kävikin ilmi, niin vuosi 2013 tarkoitti isoa muutosta TNA:n tapahtumakalenteriin. Heti tammikuussa tämä ei kuitenkaan näkynyt, koska vuosi aloitettiin tuttuun tapaan Genesis-nimisellä tapahtumalla. Selostuskolmikkona Todd Keneley, Mike Tenay & Taz.

Kokonaisuutena kyseessä oli hyvin tavanomainen TNA:n tapahtuma. Promootion perisyntinä on ollut, että tapahtumiin tungetaan liikaa tavaraa, ja kokonaisuudesta jää sekalainen kuva. Näin kävi tälläkin kertaa, mutta pääottelu sentään oli mukavaa katsottavaa.

TNA World Heavyweight Championship (Elimination Rules)
Austin Aries VS. Bobby Roode VS. Jeff Hardy ©

Kyseinen kolmikko oli hallinnut mestaruutta jo reilusti yli vuoden ajan, ja tätä voitiin pitää heidän viimeisenä keskinäisenä taistelunaan. Jeff Hardy oli voittanut mestaruuden lokakuussa Bound For Gloryssa, mutta nyt edessä oli tiukin haaste tähän mennessä. Aries & Roode olivat nimittäin perustaneet löyhän liittouman, ja päättäneet eliminoida Hardyn kolmikosta ensimmäisenä ja ratkaista mestaruuden keskenään. Kuva Matsi oli takuuvarmaa laatua, ja etenkin Ariesin & Rooden eripuraista yhteistyötä oli hauskaa seurata. Useita nättejä pikkuspotteja, ja jännittäviä käänteitä. Miinusta tulee sittenkin ennalta-arvattavasta loppuratkaisusta, mutta kyseessä oli kumminkin varsin viihdyttävä päämatsi, johon ei tarvinnut pahemmin pettyä.
Kesto: 20:21
Voittaja: Jeff Hardy
Arvosana: *** ½


Tällä kertaa en muista otteluista erikseen kirjoita. Ne eivät mitään mullistavaa tarjonneet, ja poikkeuksellisesti kirjoittelin tätä arvostelua vasta viisi päivää katsomisen jälkeen. Sen vuoksi muistikuvat näistä varsin keskinkertaisiksi jääneistä matseista ovat jo haalentuneet.

Tähdet
*** Bobby Roode
** Jeff Hardy
* Austin Aries


Yhteenveto: Pääottelu oli hyvä, muuten melkoisen sekavaa menoa. Ikään kuin metafora TNA:n kokonaisuutena sekavasta tulevaisuudesta.

Pähkinänkuorispoilerit
Ryan & Morgan VS. Chavo & Hernandez (11:31) ** ½
Joe VS. Anderson (10:45) ** ½
King VS. York (10:13) ** ½
RVD VS. York (5:32) * ½
Park VS. Devon (11:18) *
Knockout’s Gauntlet Match (11:44) ** ½
Storm VS. Daniels (13:23) ***
DOC VS. Sting (5:54) * ½
Roode VS. Aries VS. Hardy (20:21) *** ½ (illan paras)


Arvosana: 2,28

Parin kuukauden luovan tauon jälkeen olen bäk in biznes. Mielipiteitä ja kommentteja otan avosylin vastaan, totta kai.


It ain't about how hard you hit, it's about how hard you can get hit and keep moving forward. How much you can take and keep moving forward. That's how winning is done!
- Rocky Balboa

Avatar
What
Main eventer
Viestit: 157
Liittynyt: 04 Tammi 2016, 08:36
Paikkakunta: Espoo

Re: Painivuosi 2013 Matin silmin

Viesti Kirjoittaja What » 24 Kesä 2017, 08:11

Kuva
Sunnuntai 27. Tammikuuta 2013
US Airways Center, Phoenix, Arizona
Varsinaisen Royal Rumble-ottelun lisäksi vuoden 2013 painoksessa oli mukana toinenkin valtavan iso ottelu, kun The Rock palasi kehään sitten edellisvuoden WrestleManian ja haastoi CM Punkin. Selostajina tapahtuman ajan Michael Cole, Jerry Lawler & JBL.

30-Man Royal Rumble Match
Royal Rumble alkoi räväkästi, kun numerolla 2 sisään asteli Chris Jericho. Häntä ei oltu nähty sitten elokuun, ja Y2J saikin upean yleisöreaktion. Tuolloin edelliskesänä Jerichon kilpakumppani oli Dolph Ziggler, joka puolestaan tuli ensimmäisenä sisään. Tästä kaksikosta muodostui koko Rumble-ottelun kantava voimapari, koska molemmat viihtyivät kehässä lähes 50 minuuttia.
Kuva Muita yllätyksiä olivat Goldust ja Godfather, joista jälkimmäisen visiitti tosin jäi lyhyeksi huumoripläjäykseksi. Jerichon & Zigglerin lisäksi ottelun kantavia nimiä olivat numerolla 11 sisään tullut Sheamus ja #19 John Cena. Ottelun hauskimmista hetkistä vastasivat Kofi Kingston, sekä Team Hell No-parivaljakko. Kingston onnistui jälleen välttämään eliminoinnin innovatiivisella tavalla, ja Bryan & Kane kinastelivat toisensa ulos ottelusta.

Kokonaisuutena vuoden 2013 Rumble-matsi oli ihan toimiva paketti, vaikka ymmärränkin monien pettymyksen voittajaa kohtaan. Ehkäpä tätä voisi kuvailla hieman yllätyksettömäksi, mutta painin tasoltaan oikein hyvä esitys.
Kesto: 55:05
Voittaja: John Cena
Arvosana: *** ½


WWE Championship
CM Punk © VS. The Rock

Musiikkityylien kohtaamista oli odotettu pitkään. Siemenet kylvettiin jo edellisvuoden heinäkuussa Raw’n 1000. juhlajaksossa. Jo tuolloin julkistettiin, että Rock pääsisi ottelemaan mestaruudesta nimenomaan Royal Rumblessa. Ohjelman päätteeksi CM Punk iski Rockin nukkumaan, ja kääntyi pahisten puolelle. Kuin ihmeen kaupalla Punk oli sinnitellyt mestarina tänne saakka. Kauden pituus oli jo huikaisevat 434 päivää tähän otteluun lähdettäessä.
Kuva Otteluun johtaneet promot olivat täyttä timanttia – erityisesti on mieleen jäänyt CM Punkin lausahdus ”your arms are just too short to box with god!” Kun kello kilahti aloituksen merkiksi, niin intensiteetti pursusi läpi. Ei aloitettu millään tuijotuskisalla ja voimainkoetuksella, vaan rehdillä turpiinmättämisellä.

On suuri sääli, että hyvältä vaikuttaneen alun jälkeen ottelu mureni käsiin. Siinä ei tuntunut olevan mitään fiksua rakennetta, ja Punk taisi kärsiä polvivammastaan. Loppuratkaisuun liittyivät The Shield, Mr. McMahon ja ottelun uudelleen aloittaminen. Sekavaksi meni, ja lopuksi jäi varsin hapan maku suuhun. Oli sääli, että Punkin huikea mestaruuskausi sai näin ikävän ja tylyn lopun.
Kesto: 23:20
Voittaja: The Rock
Arvosana: ***



Tapahtumaan mahtui ainoastaan neljä ottelua. Illan avausmatsissa Alberto Del Rio ja Big Show mittelivät MM-vyöstä Last Man Standing-säännöillä. Muutamaa viikkoa aiemmin Smackdownissa ADR oli voittanut mestaruuden Show’lta juurikin samaisessa ottelumuodossa, ja tämä oli heidän revanssinsa. Yllättävän hyvän matsin he saivatkin aikaan, ei valittamista.

Team Hell No! puolusti joukkuemestaruuksiaan Rhodes Scholars-joukkuetta vastaan. Tämä jäi valitettavasti sellaiseksi välipuolustukseksi, josta ei suurempia sankaritarinoita kerrottavaksi jäänyt.


Tähdet
*** Dolph Ziggler
** Chris Jericho
* John Cena

Yhteenveto
: Pelkästään vähäisen matsimääränsä vuoksi tämä tulee saamaan valheellisen hyvän arvosanan, mutta jälleen kerran Royal Rumble jätti karvaan jälkimaun. Nimikkomatsi oli kyllä ihan hyvä, mutta ei siltikään erinomainen, ja voittaja nostatti monella niskakarvatkin pystyyn. WWE-mestaruusmatsi taasen puhuttaa edelleen. Sitä ei voi kuvailla muuta kuin pettymykseksi. Tässä oli kaikki ainekset huikeaan iltaan, mutta odotuksiin ei pystytty vastaamaan.

Pähkinänkuorispoilerit
Del Rio VS. Big Show (16:58) ***
Hell No! VS. Rhodes Scholars (9:25) ** ½
Royal Rumble Match (55:05) *** ½ (illan paras)
Rock VS. Punk (23:20) ***


Arvosana: 2,75 (arvosanasta vähennetty 0,25 pistettä, koska vähäinen matsimäärä vääristää sitä suhteettomasti)
It ain't about how hard you hit, it's about how hard you can get hit and keep moving forward. How much you can take and keep moving forward. That's how winning is done!
- Rocky Balboa

Avatar
What
Main eventer
Viestit: 157
Liittynyt: 04 Tammi 2016, 08:36
Paikkakunta: Espoo

Re: Painivuosi 2013 Matin silmin

Viesti Kirjoittaja What » 30 Kesä 2017, 07:59

Kuva
Sunnuntai 17. Helmikuuta 2013
New Orleans Arena, Louisiana
Elimination Chamber oli jo tutuksi käyneeseen tapaan WrestleManiaa edeltävä erikoistapahtuma. Paikkana tänä vuonna New Orleans ja selostajina Michael Cole, Jerry Lawler & JBL.
Elimination Chamber Match
Randy Orton VS. Chris Jericho VS. Kane VS. Jack Swagger VS. Daniel Bryan VS. Mark Henry
John Cena voitti Royal Rumblen ja sai oikeuden haastaa WWE:n mestarin. Tässä haettiin ykköshaastajaa raskaansarjan mestarille. Lisää mielenkiintoa otteluun toi, että eripuraiset joukkuemestarit Daniel Bryan & Kane olivat menossa mukana. Jack Swagger oli alkuvuodesta palannut puolen vuoden tauoltaan, ja tuonut mukanaan Zeb Colterin. Tämän myötä Swagger olikin kovimmassa nousujohteessa vuosikausiin. Randy Orton, Chris Jericho ja mörssäriosaston Mark Henry täydensivät sekstetin.

Tästä kehkeytyi tavanomainen ”pg-aikakauden” kammiomatsi. Kaikin puolin viihdyttävää menoa, mutta ei mitään järisyttävää rytinää. Ottelun hahmoksi nousi Chris Jericho, joka oli mukana käytännössä alusta loppuun. Kanella ja Bryanilla oli myös oma hetkensä, kun Taneli halusi sovitella välejä halauksen muodossa kesken ottelun.
Kuva Lopputaistelu oli jännittävä, ja voiton antaminen Jack Swaggerille ei ollut huono ratkaisu – sittemmin toki selvisi, että Swaggerista ei noihin saappaisiin ollut, mutta sentään hän sai tilaisuutensa. Tällaista rohkeutta bookkauksessa soisi näkevän useamminkin. Kokonaisvaltaisesti hyvä matsi. Kesto: 31:18
Voittaja: Jack Swagger
Arvosana: *** ½
WWE Championship
The Rock © VS. CM Punk
Royal Rumblessa The Rock päätti CM Punkin historiallisen 434 päivän mestaruuskauden. Tuo ottelu oli kuitenkin täynnä sekavia käänteitä, joten olikin selvää, että Punk sai revanssinsa. Lisästipulaationa oli, että Rock menettäisi mestaruutensa diskauksen tai uloslaskun seurauksena.
Kuva Mielestäni tämä oli rahtusen verran parempi matsi kuin Rumblessa. Jokin tällä kaksikolla kuitenkin mätti. Sitä on hieman vaikea sanoiksi pukea, mutta ei vaan toiminut. Toki matsi oli ihan perushyvää suorittamista ja tarjosi muun muassa näyttävän selostajanpöytäspotin, mutta kokonaisuus jäi silti vajaaksi. Harmi sinänsä, että tämä matsipari ei kehässä yltänyt lähellekään huikeiden promojensa tasoa. Kesto: 20:56
Voittaja: The Rock
Arvosana: *** ¼

Muuta: Alberto Del Rio & Big Show ottelivat tammikuussa kaksi raakaa Last Man Standing ottelua, mutta WWE-logiikan mukaisesti he kohtasivat vielä kerran normaaleilla säännöillä. Panoksena MM-vyö. Ja sellaiseksi light-versioksi edellisistä tämä jäikin.

Antonio Cesaro puolusti US-mestaruuttaan Miziä vastaan, joka tässä vaiheessa veti ainakin puolittaista facen roolia. Se ei istunut Mizille sitten lainkaan. Ottelunakin tasoa ”Raw.”

The Shield otteli vasta toisessa virallisessa matsissaan. Vastassa heillä oli John Cenan, Rybackin & Sheamusin ”dream team.” Matsi olikin taattua Kilven laatua, mutta huipputasolle noustakseen olisi vaatinut kaikkea vähän lisää.

Lähestulkoon pakollisessa illan impromptu-matsissa Mr. Money In The Bank Dolph Ziggler kohtasi vuosien takaisen arkkivihollisensa Kofi Kingstonin. Matsiparillahan on potentiaalia vaikka mihin, mutta alle neljän minuutin ajassa sitä on vaikea esitellä.

Kaitlyn oli vihdoin onnistunut viemään Divas-mestaruuden Eve Torresilta ja puolusti sitä nyt ensimmäistä kertaa. Vastassa oli Tamina Snuka. Ottelun painillinen anti jäi minimaaliseksi, johtuen jo pelkästä ajanpuutteesta – kestoa oli 3:16. Naisten revoluutio oli tässä vaiheessa vielä kaukana.

Tähdet
*** Chris Jericho
** Daniel Bryan
* The Rock


Yhteenveto: Tapahtuma sisälsi seitsemän ottelua, joista kolme olivat hyviä, mutta eivät erinomaisia. Sen lisäksi oli kaksi perusrykäisiä ja kaksi surkeata matsia. Eipä tästä sankaritarinoita kerrottavaksi jäänyt, mutta katastrofikin vältettiin. Valitettavasti tämä ei onnistunut nostamaan WrestleMania-kuumetta kovinkaan korkealle.

Pähkinänkuorispoilerit
Big Show VS. Del Rio (13:02) ** ½
Cesaro VS. Miz (8:21) **
Elimination Chamber Match (31:18) *** ½ (illan paras)
Cena, Sheamus & Ryback VS. The Shield (14:50) *** ¼
Ziggler VS. Kingston (3:56) * ½
Tamina VS. Kaitlyn (3:16) ½
Punk VS. Rock (20:56) *** ¼


Arvosana: 2,36
It ain't about how hard you hit, it's about how hard you can get hit and keep moving forward. How much you can take and keep moving forward. That's how winning is done!
- Rocky Balboa

Avatar
What
Main eventer
Viestit: 157
Liittynyt: 04 Tammi 2016, 08:36
Paikkakunta: Espoo

Re: Painivuosi 2013 Matin silmin

Viesti Kirjoittaja What » 16 Heinä 2017, 15:37

Kuva
Sunnuntai 10. Maaliskuuta 2013
Alamodome, San Antonio, Texas
Yleensä huhtikuun puolella oteltu Lockdown oli tänä vuonna aikaistettu maaliskuulle. Alun perin Lockdown nousi tietoisuuteen, koska jokainen ottelu käytiin teräshäkissä. Nyt tuostakin perinteestä oli luovuttu, ja ainoastaan kolme viimeistä ottelua käytiin häkissä. Tapahtuma järjestettin Alamodomessa, jossa WWE piti vuoden 2017 Royal Rumblen. Kyseessä on valtavan iso stadion, mutta TNA:n tapauksessa areenasta oli ilmeisesti käytössä vain osa. Wikipedian mukaan katsojia oli paikan päällä 7200 henkeä, jota kehuttiin TNA:n katsojaennätyksenä. Selostajina Todd Keneley, Mike Tenay ja ärsyttävästi Aces & Eightsin äänitorvena toiminut Taz.
Lethal Lockdown Match
Aces & Eights VS. Team TNA
Tämä oli hyvin looginen ottelu. Aces & Eights oli terrorisoinut TNA:ta edelliskesästä alkaen, ja kaikki alkoivat olla sitä kurkkuaan myöten täynnä. Niinpä Sting oli kasannut ympärilleen Magnusin, Samoa Joen, Eric Youngin ja James Stormin. Tällä viisikolla TNA lähti palauttamaan kunniaansa.

Lethal Lockdown on kuin pizzaa. Se on ihan hyvää silloinkin kun se ei ole erityisen hyvää. Tuolla tavalla tätä ehkä parhaiten pystyy kuvailemaan. Aces & Eights oli sanoinkuvaamattoman huono ja tympeä talli, mutta juuri tällaisessa ottelussa sekamelskassa siitäkin sai jotain irti.
Kuva Viihdyttävä matsi, jonka tähtihetkestä vastasi Eric Young kaistapäisellä loikallaan häkin reunukselta. Matsin ykkösnimeksi nousi Magnus, joka oli mukana alusta alkaen. Hänen ja Samoa Joen tiimityöskentelyä oli ilo seurata, ja muutenkin britti paiski töitä hullun lailla. Loppua kohden tässä oli ihan aitoa kaaoksen tuntua, ja sitä tässä varmasti haettiinkin. Onnistunut tapaus. Kesto: 25:23
Voittajat: Team TNA
Arvosana: *** ½
Muuta: Kenny King oli aiemmin samalla viikolla voittanut RVD:ltä X-divisioonan mestaruuden, ja puolusti sitä kolminottelussa Zema Ionia ja Christian Yorkia vastaan. Kyseessä olikin vauhdikas ja perushyvä painimatsi, joka sisälsi lukuisia läheltä-piti tilanteita.

TNA:n oma lakimies Joseph Park otteli jälleen erikoistapahtumassa. Hänellä oli vastassaan genitaalialuettaan usein hipelöivä rintakarvamies Joey Ryan. Muutama hassu hetki, mutta siinäpä se.

Velvet Sky oli vastoittain voittanut Knockout-mestaruuden, ja puolusti sitä Gail Kimiä vastaan. Kantavaksi tarinaksi tässä kuitenkin nousi Gailin ja erotuomari Taryn Terrellin vihanpito. Siitä seurasi lopulta paljon hyvää, mutta tämän matsin se pilasi.

Pitkän aikaa kimpassa pysyneet Robbie E. ja Big Rob olivat nyt lopullisesti eronneet ja asia oli (valitettavasti) pakko setviä kehässä. Surkea tekele.

Alkuvuodesta entiset kilpakumppanit Austin Aries & Bobby Roode olivat ystävystyneet ja nousseet joukkuemestareiksi saakka. Vastassa heillä oli kaksi entistä mestarisjoukkuetta – Bad Influence ja Chavo Guerrero & Hernandez. Tämä olikin jo pirteää menoa, sillä olihan kehässä kovan luokan painitaitureita. Hyvä ottelu, mutta huipputasolle ei sittenkään ylletty.

Kurt Anglen oppipoikana TNA:han sisään tullut Wes Brisco oli sittemmin kääntynyt opettajaansa vastaan ja liittynyt Aces & Eightsiin. Nyt Angle & Brisco setvivät erimielisyyksiään häkkimatsissa. Niin kova Angle-fani kuin olenkin, niin minunkin on myönnettävä, että tässä vaiheessa uraansa ikä alkoi painaa myös Kurtia. Syyttävää sormea voi toki kääntää myös painitaidoiltaan heikon Wes Briscon suuntaan, mutta silti olisin vähän parempaa odottanut.

Illan isossa pääottelussa Jeff Hardy puolusti mestaruuttaan Bully Rayta vastaan. Viimeisen puolen vuoden ajan Bully oli vannonut rakkauttaan Brooke Hoganille ja sitä myöten oli hyvin läheisissä väleissä Hulkin kanssa. Tämän ottelun tuoksinassa sitten tapahtui se odotettu hetki, kun Bully paljastui Aces & Eightsin presidentiksi. Tavallaan hieno hetki, sillä Bully Ray nousi ensimmäistä kertaa pitkällä urallaan päämestariksi. Käänne ei kuitenkaan kovin yllättävä ollut, ja ottelunakin tämä oli korkeintaan keskinkertainen. Kuva

Tähdet
*** Magnus
** Eric Young
* Bully Ray

Yhteenveto
: Kahdeksan ottelua, joista oikeastaan kolme oli hyviä. Yhtään erinomaista ei mukaan mahtunut. Sen sijaan surkeita tekeleitä oli kolme kappaletta. Eihän tästä nyt mitään suuria ylistyssanoja aikaiseksi saa. Piristävää oli kuitenkin, että tapahtumaa ei pidetty tunkkaisella Impact Zonella. Se tosin ei pelastanut kurjalta matsien laadulta.

Pähkinänkuorispoilerit
Ion VS. York VS. King (11:01) ***
Ryan VS. Park (5:44) *
Velvet VS. Gail (7:26) * ½
Robbie E. VS. Robbie T. (5:42) *
3-Way Tag Title Match (17:01) ***
Angle VS. Brisco (11:43) **
Lethal Lockdown (25:23) *** ½ (illan paras)
Bully Ray VS. J.Hardy (17:00) ** ½


Arvosana: 2,19

Ensi kerralla TNA:n One Night Only-spesiaali ja sitten WrestleMania!
It ain't about how hard you hit, it's about how hard you can get hit and keep moving forward. How much you can take and keep moving forward. That's how winning is done!
- Rocky Balboa

Avatar
What
Main eventer
Viestit: 157
Liittynyt: 04 Tammi 2016, 08:36
Paikkakunta: Espoo

Re: Painivuosi 2013 Matin silmin

Viesti Kirjoittaja What » 21 Heinä 2017, 08:14

Kuva
Perjantai 5. Huhtikuuta 2013
Impact Zone, Orlando, Florida
Talousvaikeuksissa ollut TNA joutui vuodeksi 2013 vähentämään perinteisten erikoistapahtumiensa määrän neljään, mutta tätä yritettiin paikata One Night Only-konseptilla. Nämä olivat yhtä lailla maksu-tv-lähetyksiä, mutta eroja normaaliin erikoistapahtumaan oli paljon. ONO-lähetykset oli nauhoitettu rajusti etukäteen. Esimerkiksi tämä X-Travaganza oli kuvattu jo tammikuussa, mutta lähetettiin huhtikuun alussa. Tästä syystä ONO-lähetyksissä ei ollut viittauksia juonikuvioihin tai hallitseviin mestareihin. Kaikki krumeluurit oli riisuttu, ja pääosassa pelkkä paini. Tavallaan myös kaunista. Nimensä mukaisesti X-Travaganzan keskiössä olivat x-divisioonan ottelijat. Selostajina Mike Tenay & Taz.

No DQ Match
Jerry Lynn VS. Rob Van Dam

Tämä oli todellakin legendaarinen ottelupari, sillä sen historia ulottui aina 1990-luvulle alkuperäiseen ECW:hen saakka. Molemmat loivat maineensa näillä keskinäisillä matseilla, ja olivat sittemmin aina silloin tällöin törmänneet toisiinsa. TNA:ssa Lynn & RVD ottelivat vuonna 2011 useamman kerran, ja ne matsit olivat erittäin laadukkaita. Nyt nämä veteraanit kohtasivat vielä kertaalleen, osana Jerry Lynnin jäähyväiskiertuetta.
Kuva On se vaan erikoista, että showpainissa aina silloin tällöin löytyy parivaljakoita, joilla keskenään vaan synkkaa uskomattoman hyvin. Lynn & RVD kuuluvat ilman muuta tuohon sakkiin. Huolimatta siitä, että molempien urat olivat laskusuunnassa jo pitkän aikaa, niin toisiaan vastaan kaverukset tempaisivat oikein mainion ottelun. Lopuksi nähtiin vielä sydäntälämmittävä hetki, kun koko Impactin rosteri tuli rampille osoittamaan kunnioitusta kehät jättävälle Jerry Lynnille.
Kesto: 15:55
Voittaja: Rob Van Dam
Arvosana: *** ½


Muuta: Ilta alkoi seitsemän miehen X-Scape ottelulla. Lopputaistelu Christian Yorkin ja Jimmy Raven välillä oli makoisa, muuten aika perushuttua.

Anthony Nesen & Rashad Cameronin nuorekas joukkue kohtasi Kid Kashin & Doug Williamsin erittäin kokeneen yhdistelmän koulukuntien kohtaamisessa. Tämä olikin toimiva kombinaatio, ja etenkin Nesen urheilullisuus pääsi matsissa hienosti esille. Tykkäsin.

Lennosta bookatussa matsissa Chavo Guerrero päihitti Robbie E:n. Painillisesti ottelu ei paljoa tarjonnut.

Ultimate X kuului luonnollisesti illan valikoimaan. Matsissa oli tällä kertaa neljä osallistujaa. Zema Ion, Rubix, Kenny King ja Mark Andrews saivatkin aikaiseksi ihan menevän matsin.

Petey Williams & Sonjay Dutt palasivat TNA:han tämän illan ajaksi ottelemaan joukkuematsissa Bad Influencea vastaan. Tästä ei valitettavasti kaikkia tehoja saatu irti, mutta Petey Williamsia oli mukava nähdä pitkästä aikaa tämän projektin puitteissa.

Illan viimeisessä ottelussa Samoa Joe kohtasi Austin Ariesin. Matsi olikin kaikinpuolin oikein hyvä. Tässä kohtaa tosin hieman vaivasi, että sillä ei ollut mitään taustatarinaa eikä panosta. Miehet vaan ottelivat ottelemisen ilosta, ja sen vuoksi tuntui ettei lopputuloksella ole mitään merkitystä. Se söi fiilistä, muutoin erittäin pätevä päämatsi.

Tähdet
*** Jerry Lynn
** Rob Van Dam
* Samoa Joe

Yhteenveto
: Mukavaa oli, että tapahtumaan oli saatu useita painijoita TNA:n perusrosterin ulkopuolelta – esimerkiksi Jimmy Rave, Sonjay Dutt ja Jerry Lynn. Tietenkään tämä ei korvannut sitä, että tapahtuma oli kuin erillinen saareke kaikesta muusta painimaailman menosta – selväähän se, kun lähetyspäivä on kolme kuukautta kuvaamisen jälkeen. Tapahtuman kaksi viimeistä matsia olivat laadukasta painia ja sen tueksi nähtiin pari ihan mukavaa suoritusta. Joten siinä mielessä ihan suhteellisen onnistunut juttu.

Pähkinänkuorispoilerit
7-Man X-Scape Match (16:03) ** ½
Kash & Williams VS. Nese & Cameron (13:20) ***
Chavo VS. Robbie E. (5:10) * ½
Ion VS. Rubix VS. King VS. Andrews (15:28) ***
Petey & Sonjay VS. Bad Influence (12:51) ** ½
Lynn VS. RVD (15:55) *** ½ (illan paras)
Joe VS. Aries (18:21) *** ½

Arvosana: 2,79

Ensi kerralla vuorossa WrestleMania!
It ain't about how hard you hit, it's about how hard you can get hit and keep moving forward. How much you can take and keep moving forward. That's how winning is done!
- Rocky Balboa

Vastaa Viestiin